Oleskelutila

*Huoneessa pärähtää samalla soimaan:

# Täällähän on taas jo ehtinyt kehittyä ties millaisia suhteita... herranjestas. Koskakohan Big Brotheri julistaa tämän illan pippalot alkaneeksi. Tai mitä lie sitten ikinä tapahtuukaan #. -Cornelia nypläsi sohvatyynyn tupsuja odottavan oloisena-

*Jane nousee suoraan ylös, nopeasti vastaten Jonaksen suudelmaan joka nopeasti päättyikin ja halasi tiukasti rakastamaansa miestä.* Jonas, hei! Mitä sinä täällä teet? *Päästi irti nyt halauksesta, katsoi tuota nyt todella hämmentyneenä sillä ei tiennyt yhtään mitä tapahtuisi seuraavaksi ja niin edelleen. Kunnes Jane kuulee laulun, ja ihmettelee sitä hieman.* Ja, onko sinulla tietoa näistä biiseistäkään? Mitä täällä tapahtuu? *Jane laski kätensä poskilleen, ja katseli ympärilleen kunnes katsoi jälleen Jonasta suoraan silmiin.*

Sain tulla käymään täällä. En ehtinyt silloin viimeksi tutustua talon elämään kunnolla, kun olimme vain sviitissä *virnistää* Minulla on vähän päälle tunti aikaa olla täällä kanssanne. Miten sinulla on mennyt? Ikävä se Simeonin keskeytys.

Tämä on Big Brother.

Asukkaat. Hyvää joulunodotusta.
*Lattiasta nousee esiin joulukuusi, ja kattoon ilmestyy koristeita*

# Mjahah# -Cornelia hyräili biisin tahtiin ihmettelle, miksi täällä olikaan vain hän itse, Jonas ja Jane. Koska muita ei näkynyt, päätti Cornelia vallata koko sohvan itselleen. Tämä haukotteli sitten lähes heti perään-

# Oi kappas joulukuusi!# -Cornelian katse valpastui ja se kiinnittyi lattian alta ilmestyneeseen puuhun-

Istu nyt sitten alas ainakin vähäksi aikaa, koska en halua että tämä tunti menee vain jossain.. sekoilessa! Apua, olen ihan paniikissa. *Jane istahti alas, huokaisi syvään ja Jane hieman täristen käsistä, sen näki todella kauas.* Mutta, minulla on mennyt todella hyvin ja saa nähdä miten käy että lähdenkö täältä huomenna vai vieläkö jään. *Hymyili Jonakselle, niin että hampaat näkyivät ja hellästi veti Jonasta kädestä, tuon istuakseen alas sohvalle.* Wau, joulu? Siis.. onko nämä jonkinlaiset pikkujoulut? Jonas, mitä sinä tiedät tästä? *Katsoi tuota nyt virne naamallaan, ja odotti vastausta malttamattoman näköisenä.*

*Istahtaa alas nojatuoliin* En tiedä tästä juuri mitään, ehkä teillä tosiaan on nyt jonkinasteiset pikkujoulut. *virnistää* Niin, huomenna on häätöshow... Saa nähdä mitä sitten tapahtuu. Toivottavasti pian tulee lisää musiikkia.

*Jane hymyili, sillä oli onnellinen että sai olla ihan vain Jonaksen lähellä. Jane nyt antoi pienen suukon Jonaksen huulille, ja kallisti päätänsä söpöllä tavalla oikealle. Samalla nosti tuubitoppiaan hieman ylöspäin, ja nousi ylös astellakseen Jonaksen syliin istumaan. Jane kurottautui kuiskaamaan hiljaa Jonaksen korvan juurelle;* Minulla on ollut ikävä sinua, ja rakastan sinua niin paljon..

Samoin... *kuiskaa tytön korvaan, ja silittää tuon hiuksia* Harmi että se on taas vain tämä ilta. *Katsoo Janea silmiin* Mutta nautitaan tästä kaikkien muiden paikallaolevien kanssa, eikö niin? Ja sitten voimme olla myös ihan kahdestaan välillä.

*asteli Janen perässä oleskelutilan puolelle katsellen vilkasta väkeä ja alkaen nyt tutkia itse oleskelutilaa samalla tavalla kuin oli tutkinut sala-aluetta, katseli seiniä,lattiaa ja kattoa, mutta myös sitä mitä sala-alueella ei ollut, eli ihmisiä. Lawrence tutki ihmisiä mietteliäänä. Sitten Lawrence kiinnitti huomionsa myös lattiasta kohonneeseen joulukuuseen.* #ei ole kovin vilkasta#

*Nyökkäsi tuolle hymyillen, tökkäisten sormenpäällään Jonaksen nenänpäätä ja nousi ylös Jonaksen sylistä. Meni aivan joulukuusen vierelle, odotellen että jonkinlaista musiikkia alkaisi pian soimaan. Jane otti jo jonkinlaisia tanssiaskelia ja selvästi nuori nainen kaipasi menoa taloon sillä sellaista ei ole ollut vaihtoasukas Stacian jälkeen minkaanlaista.*

*Huoneessa alkaa nyt soimaan:

*Astelee Janen luokse, ryhtyen ottamaan tuon kanssa pieniä tanssiaskelia* Ei aivan jouluista musiikkia *virnistää kuullessaan käyntiin pärähtäneen biisin* Mutta sopii minulle. *Painaa päänsä tytön olalle*

# Phuuh melkein sama asia olisi mennä nukkumaan# -Cornelia virnuili itsekseen, näissä juhlissa tosiaankin oli aika lattea tunnelma. Oikeastaan todella lattea- # Big Brother katkaisi varmaan sormensa tai muuten vahingossa laittoi tällaista möykkää# -Silmiään pyöräyttäen kuunteli kappaleen sanoja-

*Kun musiikki alkoi soimaan, Jane alkoi hyppimään korkokengillä innoissaan ja korot kopisivat lattiaa vasten. Jane alkoi sitten tanssimaan Jonaksen kanssa hymy huulilaan, ja Jane oli pitkästä aikaa jälleen onnellinen - syystäkin.* Minulle kelpaa mikä vain, kunhan saan olla kanssasi.. "Mä tarjoon, sä maksat!" *Iski silmäänsä Jonakselle kunnes sulki silmänsä, tanssien edelleen oikein fiiliksissä Jonaksen kanssa.*

*Virnistää Janelle, painaen huulensa samalla tytön nenänpäätä vasten* Oletpa sinä kaunis, kun olet iloinen... Mukavaa, että käyntini piristää sinua. Muilla tuntuu olevan täällä vähän lattea tunnelma, nuo kaksi eivät oikein edes tanssi

-Cornelia oli kipaissut keittiöön hakemaan vähän herkkutarjontaa, kukapa muukaan siitä huolehtisi. Tämä nappasi kaapista suklaakonvehteja ja kaatoi koko paketin kauniiseen kulhoon. Sitten seuraavaksi kaapista lähtivät keksit, jotka nekin pääsivät kulhoon, samanlaiseen kuin edelliset. Nämä tarjottavat Cornelia kiikutti oleskeluhuoneen pöydälle-

#Hyh, mitä inhottava kappale. Toivottavasti tällaista ei kuunnella täällä joka päivä. Kuvottavaa!# *nyrpisti nenäänsä kappaleelle ja sen sanoille, jotka olivat sanoinkuvaamattoman järkyttävät. Päätti kuitenkin mennä istumaan ja olla välittämättä kappaleesta, huomasi Cornelian vallanneen koko sohvan*. Anteeksi, mutta pääsisinkö istumaan? *Virnisti*

*Naurahti huvittuneena, katsellen Jonasta suoraan silmiin ja samalla nyrpistäen hieman nenäänsä sillä tuon huulet kutitti nenää.* Sinä se komea tässä olet. *Sipaisi kämmenellään Jonaksen hiuskai kunnes jatkoi jälleen selitystään;* Noo, he eivät ole oikein niin juhlija tyyppiä kuin minä.. Ja, se on minusta todella harmillista kun yrittää yksin täällä saada toimintaa aikaiseksi - tuloksetta. Mutta, ehkä minun on vain parempi lähteä talosta huomenna niin saavat nuokin toteuttaa itseään kunnolla koska minusta tuntuu että minä toteutan hieman liikaa itseäni niin muut jäävät ehkä varjoon?

No etpä taida jättää vaihtoehtoja. -Corneli siirtyi uudestaan valloittamalta sohvaltaan sivummalle, istuen nyt siihen tavalliseen paikkaansa- Keksejä? -Cornelia nyökkäsi pöytää kohden, jossa keksit ja konvehdit odottivat ottajaansa-

Se nähdään sitten. *hymyilee* Millainenkohan viikkotehtävä teillä on ensi viikolla... Harmi että se tämänviikkoinen epäonnistui, vaikka olikin kuitenkin aika rento. Mutta onhan se rankkaa elää jatkuvasti "merirosvon" elämää.

Ei kiitos, söin matkalla jo tarpeeksi. Mikä sinun nimesi muuten on? Minun nimeni on Lawrence, Lawrence Anthony Gisney, olen uusi asukas. Muuten, kuunnellaanko täällä aina näin inhottavaa musiikkia? *Viittasi Petri Nygårdin kappaleeseen joka kuului taustalla, samalla istuutuen Cornelian viereen*

No, olen hyvin pahoillani Cornelia.. *Katsahti tuohon nyt todella pahoittelevaan sävyyn, kunnes käänsi katseensa jälleen Jonakseen.* Minua ei kyllä paljoa edes kiinnostanut se viikkotehtävä ihan vain sen takia koska merirosvot.. ei ole tyyliäni! Mutta, eiköhän mennä ottamaan keksejä ja konvehteja! *Asteli pöydän ääreen istumaan, ja napsimaan kaikenlaista mitä pöydältä löytyikään.*

*Nyt huoneessa alkoi puolestaan soimaan: