Oleskelutila

Tämä on Big Brother.

Alex, tulisitko päiväkirjahuoneeseen?

*Nousee istumaan kapeaan tilaan, mikä Simeonin ja sohvan selkänojan väliin jäi. Jotenkin notkeutensa ansiosta pääsi pois välistä ja askelsi väsyneenä kohti päiväkirja huonetta. Matkalla Alex suki vaaleita hiuksiaan paremmin ja vilkaisi kummastuneena jo hereillä oleviin asukkaisiin. # Outoa sakkia, eivätkö he nuku koskaan# .
Aukaisi sitten pk-huoneen oven ja astui sisään, sulkien oven perässään *

* vietettyään tovin pk-huoneessa, saapuu takaisin oleskeluhuoneeseen ja hypähtää Simeonin päälle makaamaan. Sipaisee sitten Simeonin hiuksia pois tuon kasvoilta, jolloin painoi huulensa tuon huulille. Pussattuaan Simeonia nousi istumaan tuon lanteille, odotellen tuon heräävän kunnolla unestaan *

Tämä on Big Brother.

Cornelia, tulisitko päiväkirjahuoneeseen?

-Venytellen kankeita jäseniään Cornelia hiippaili nappamaan eilisestä jääneitä herkkuja aamiaiseksi. Napsuteltuaan herkkuja Cornelia tassutteli oleskeluhuoneen sohvalle jo täysin tottumuksesta-

Huom.. Päivää siis. # Tosiaan onko nyt aamu vai päivä?# -Cornelian pörröiset hiukset antoivat selvän kuvan hyvin nukkuneesta naisesta-

-Big Brotherin kuitenkin hyökättyä heränneen kimppuun, hiippaili Cornelia päiväkirjahuoneeseen-

*Poika reagoi lähes heti Alexin herätykseen raottamalla silmiään väsyneesti - ei suinkaan siis tuntia myöhässä kuten kirjoittajan vastausaika antaa julki - ja mumisi jotain ummistaen silmänsä takaisin kiinni. Simeon kyllä avasi suunsa pitkäkestoiseen haukotukseen ja vetäytyi hiljakseltaan istumaan pitäen hajamielisen katseensa Alexin silmissä. Pian tämä naurahti itselleen ja hieraisi toista silmäänsä luoden katsauksen pöydän luomaan varjoon matossa.*

Huomenta.. Taisinkin nukkua pitkään, ainakin minusta tuntuu siltä. *Sanoi vastaheränneen karhealla äänellään, tätä karua vaikutelmaa yritti lieventää suloisen pienellä hymyllään.*

* virnisti leveästi Simeonille ja kumartui taas pussaamaan tuota, ihan vain mielijohteesta. Alex tykkäsi muutenkin pusutella heränneitä prinssejä. Sipaisi muutaman hiuksen pois kasvoiltaan ja laski kätensä syliinsä. Istui edelleen tuon sylissä eikä näyttänyt pitävän kiirettä siitä poistumisessa. Naurahti hiljaisesti itsekseen ja kallisti päätään tutkaillessaan Simeonia uteliailla silmillään *

*Simeon kietoi kätensä Alexin lanteiden ympärille ja painoi päänsä toisen olkapäälle. Hänen vatsansa piti kovaäänistä melua kurniessaan, jota pojan ei ollut mahdollista peittää. Simeon loi anelevan vilkaisun keittiön suuntaan miettiessään sopivaa aamupalavaihtoehtoa. Kurkkuakin kuivasi eilisen tuliviskin litkinnän seurauksena, jonka vuoksi poika huokaisi ja taputti Alexia alaselkään kuiskaten tämän korvaan vienoisella äänellään:* Haluatko käydä tekemässä minulle kerrosvoileivän?

*Jos joku olisi nähnyt pojan posket Simeonin päänlävitse, olisivat ne hohtaneet vaaleanpunaisina. Poika oli värähtänyt hiukan Simeonin käsiä, jotka eksyivät lanteille ja Alexilla oli tekemistä pitäessä ajatukset kasassa. Kun kuuli toisen anovan kuiskauksen korvaansa, puhalsi hiukan Simeonin omaa korvaa ja kuiskasi menevänsä.
Nousi Pojan sylistä keveästi pois, mikä ei ollut ihme. Olihan Alex tunnettu notkeudestaan, ihme ettei hän ollut sirkuksessa. Vilkaisi vielä Simeoniin ennenkuin kipitti läheiselle avonaiselle keittiölle. Ja otti leipäkorista kaksi paahtoleivän palasta. Laittoi ne tuttuun tapaansa paahtimeen. Kun leivät paahtuivat paahtimessa, otti sillä välin leipätarvikkeet pois jääkaapista. Salaatin, Kurkun, Voin ja juuston.
Ei mennyt kauaakaan kun leivän paahdin päästi tutun äänen, mikä merkitsi leipien olevan valmiit.
Alex asetteli leivät lautaselle ja voiteli ne pienellä kerroksella voita. Asetti sitten ensimmäiseksi juustot, sitten kurkut ja viimeiseksi salaatit. Yhdisti vielä leivät tosiiinsa, muodostaen kerrosleivän.
Otti kaapista myös kahvikupin, kun oli huomannut kahvin olevan valmista. Kaatoi Simeonille kahviakin ja lähti sitten kantamaan leipiä sekä kahvia pojan luokse sohvalle.
Laskee lautasen ja kahvimukin varovaisesti sohvapöydälle, jonka jälkeen istahti Simeonin vierelle sohvalle takaisin *

Ole hyvä.

-Cornelia joka oli päiväkirjahuoneeseen jouduttuaan käynyt keittiöstä hakemassa itselleen muroja ja rouskuttanut niitä, hyvällä ruokahalulla tietenkin . Tämän jälkeen oli Cornelia nopeasti käynyt vielä ulkonakin, mutta kun totesi ilmaston eilistä tyhmemmäksi tuli hän takaisin sisälle-

-Istuuduuttuaan takaisin oleskeluhuoneensohvalle, otti Cornelia pöydältä jonkinmoisen pulmapelin tapaisen hökötyksen ja alkoi väsäämään sitä, välittämättä sen enempää pariskunnasta viereisellä sohvalla-

Tämä on Big Brother.

Häätöshow alkaa kello seitsemän.

// pakko sanoo tähän väliin että säikähdin kun huomasin et täs ketjussa oli sivuja vain kahdeksan mut ilmeisesti foorumi tehnyt omiaan, kun luonut toisen ketjun ja siirtänyt osan viesteistä sinne //

Tämä on Big Brother.

Emily, tulisitko päiväkirjahuoneeseen?

* nousee sohvalta, johon oli varmaankin nukahtanut päivän mittaan, ja kävelee kevein askelin päiväkirjahuoneeseen *

-Koska pulmapeli ei millään ratkennut, lähti Cornelia turhautuneena pihalle haukkaamaan happea, sillä päänsärky oli yltynyt sietämättömäksi. Lähtiessään vilkaistiin paikalla oleviin ja Emilyn perään, joka oli kadonnut päiväkirjahuoneeseen-

* Kipitti takaisin PK - huoneesta ja rojahti sohvalle katsellen kattoa, sen rakenteita jotka olivat tässä sairastelun mittaan käyneet yhä kiinnostavammiksi. Veti jalkansa koukkuun eteensä ja raapi takaraivoansa vielä hieman väsyneenä ja nuhaisena. Tytön kuume oli jo laskenut, mutta Emily silti yski ja aivasteli melkeinpä yhtä mittaa. Nytkin otti nenäliinansa taskustaan ja vei sen nenällensä. Emily puhalsi melkeinpä kaiken ilman mitä nenän kautta sai , liinaansa, jonka rutisti ja laittoi takaisin taskuunsa *

*Jane oli monia tunteja sitten virkonnut pyörtymisestään ja oli ollut hieman pyörällä päästään kun oli päässyt ylös pyörtymisestään. Nousun jälkeen tämä oli hipsinyt makuuhuone 1:sen puolelle parin tunnin päiväunille jotta jaksaisi Talk Show:ssa.*

Kun Jane oli herännyt, oli laittanut hiuksensa korkealle nutturalle, vihreällä samettinauhalla. Janen yöasu oli muuttunut selvästi siistimpiin; valkoinen ja löysä toppi jossa luki isolla vihreällä ja kauniilla kaunolla: Jonas Carrey. Nimen vasemmalla puolella oli mustalla kaunolla I-kirjain sekä punainen sydän. Tyttö oli tehnyt topin itse noin seitsemän vuotta sitten. Ja tytöllä oli myös mustat farkkuiset pussihousut, jotka ylettyivät juuri polvien yläpuolelle. Janella oli myös ihonväriset sukkahousun tapaiset housujensa alla. Niin typerältä kuin asuyhdistelmä kuulostikin, se oli oikeasti hienosti ja huolellisesti suunniteltu asuyhdistelmä. Toppi laskeutui kauniisti housujen päälle.*

*Janen naamassa ei taas ollut minkaanlaista virhettä; vaaleanvihreää väriä luomissa sekä punaista väriä huulissa. Tyttö oli tyytyväinen lopputulokseen.*

*Janen saapumisen takaisin oleskeluhuoneeseen saattoi kuulla kauas, sillä tyttö hyräili hyväntuulisena eilisen illan kappaletta jonka tahtiin oli tanssinut Jonaksen kanssa. Hyväntuulisuus saattoi tarttua. Jane istahti nyt yhteen nurkkaan sohvassa ja katseli muita hymy huulillaan.*

* Käänsi katseensa Janeen hieman kummastellen tuon virkeyttä. Nosti peiton lattialta ja laski sen alaruumiinsa päälle, flunssassa kun vielä vähän oli *

- Mites sinä olet noin virkeä? Vai oletko yleensä noin .. Öh .. Pikemminkin pirteä?

* osoitti kysymyksensä Janelle *

* Naikkonenpa oli käynyt jossain vaiheessa iltapäivää makuuhuoneessa vaihtamassa ylleen toisenlaiset vaatteet. Hänellä oli nyt päällään valkoinen, auki oleva huppari, ja rento, hopeinen, avonaisen kaula-aukon omaava t-paita, joka hupparin alta näkyi. Jalassaan hänellä oli valkoiset pillifarkut, joissa oli harmaansinisiä läikkiä siellä täällä. Nainen oli myös käynyt meikkaamassa vessassa, ennen kun oli palannut sohvalle. *

Onko tapahtunut jotain kiinnostavaa?

* Kysyi yleisesti kaikilta, jotka huoneessa sattuivatkaan oleilemaan. *

* käänsi päänsä tovin kuluttua Aliceen, ja pudisteli päätänsä. Nousi sohvalta, ja ajansa kuluksi kävi tekemässä itsellensä kaksi leipää, joiden päälle laittoi juustoa ja kurkkua. Vaalea leipä ei täyttänyt Emilyä sen enempää kuin mikään muukaa kevyt ruoka, joten söi päälle vielä muutaman konvehdin ja eilen jääneen tuliviskipullonkin korkkasi. *

- Hmmm ... Minua jännittää tänään oleva häätöäänestys. Olenpa aika varma, että en saa jäädä talon vakituiseksi asukkaaksi ..

*Naurahti pienesti Emilyn kysymykselle, sillä se oli todella huvittava.* Eeh, eikun olen vain nukkunut tarpeeksi hyvin päiväunet päinvastoin yöunet. Yö meni vain pyöriessä ja pyöriessä.. Siitä ei tullut oikeasti melkein yhtään mitään! Raivostuttavaa, mutta päiväunet meni ihania unia katsellessa. *Tyttö virnuili edelleen todella onnellisena, ja siitä pystyi ehkä päättelemään että tyttö oli selvästi nähnyt unta Jonasista - yllättäen.* Mutta, Em. Kyllä sinä varmasti saat jäädä tänne, tai sitä minä olen ainakin toivonut sillä.. muut asukaskokelaat eivät oikein lämmitä sydäntäni joten minun puolestani sinä saisit jäädä tänne! Ja, todella inhottavaa jos et saa jäädä tänne ja lähdet täältä - sairaana! *Tyttö näytti nyt oikeasti todella myötätuntoista katsettaan Emilylle, ja katsoi tuota surulliseen sävyyn. Surullinen ilme oli hetken tytön kasvoilla, kunnes tämä käänsi katseensa Aliceen.* Ai hei Alice, ja ei ole tapahtunut mitään erikoista kaikille! Ainakaan.. minun mielestäni! Mutta, en tietenkään voi vastata kaikkien puolesta. *Tyttö kohautti olkiaan pienesti, jääden katsomaan Alicen kasvoja mietteliäänä*

* Nosti jalkansa sohvalle, koulluun taakseen, kuten eilenkin, ja katseli toisen naisen tekemiä leipiä, tajuten, miten hänellä itsellään olikin nälkä. *

Vooi, kyllä sinä selviät äänestyksestä. Ja vaikka et selviäisikään, eikö tämä viikko kuitenkin ollut kokemisen arvoinen? En tiedä, ketkä ovat äänestäneet, ja ketä, mutta varmasti ääniä on mennyt vähän kaikille. Sinulla on yhtä hyvät mahdollisuudet jäädä, niinkuin muillakin.

Ja Jane, niinpä satuin kuulemaan. Minäkään en muuten saanut nukuttua kauheasti yöllä. En tiedä mistä se johtui, mutta nyt olen edelleen hieman väsynyt, ja päätäni särkee, mutta eipä siinä muuta.

Saanen anteeksi, käyn pikaisesti hakemassa leipää, minulla on hieman nälkä.

* Oli kääntänyt katseensa naiseen, hymyillen luottavaisena, jonka jälkeen oli kääntynyt Janen puoleen, ja selittänyt unenpuutteestaan ja särystään. Sitten nousi sohvalta, ja kipaisi keittiöön tekemään itselleenkin pari leipää. Pian tulikin jo takaisin kaksi vaaleaa leipää kädessään, makoisat täytteet sisällä. Haukkasi ensimmäisestä pienen palaisen, testaten makua, kunnes sitten alkoi mutustamaan leipää kunnolla, nälissään kun hieman oli. *

- Neitonen asteli makuusaleista venytellen käsiään. - Heippa ihmiset. Mitä kello on? - Tyttö kysyi väsyneenä -

*Jane katsahti Alicen tekemiin leipiin, nyrpisti nenäänsä pienesti - ällötyksestä.* Minulla ei edes ole enää nälkä, kiitos aamuisen pyörtymisen.. Eikä kyllä edes jano. Tuliviskiä kyllä tekisi mieli, mutta kun Alex antoi eilen typerän tehtävän - en saanut juoda koko loppupelin aikana ollenkaan! Mutta, toisaalta.. lähdin kyllä nukkumaan aikaisemmin kuin muut joten ei se minua haitannut. Ja, tuliviski ei ole hyväksi Talk Show:n aikana, koska kaikki saa sinusta vielä ihan typerän käsityksen. *Jane napaten viereltään tyynyn, ja otti sen syliinsä jota halasi nyt tiukasti - katse edelleen Alicessa.* Mutta, Alice.. Mistä sinun unettomuus sitten oikein johtui? Tuosta päänsärystä vai jostain ihan muusta?

Tämä on Big Brother.

Suoran häätöshown alkuun on parikymmentä minuuttia. Kokoontukaa sohville valmiiksi.

* tyttö syötyään oil rojahtanut takaisin sohvalle, ja Janen sanat olivat sulattaneet Emilyn suun hymyyn, eihän kukaan ollut ikinä näin mukavasti hänelle puhunut. * - Kiitos, Jane. Minäkin kyllä kovasti toivoisin että voisin jäädä tänne ... * siirsi sitten katseensa peittoonsa, jonka nosti päällensä, ja sen ryppyjä aikansa kuluksi ruveten suoristelemaan. * - Niin, tässä kun vielä vähän yhteistä aikaa on, niin ajattelin kysyä, kuinka vanha oikein olet? * Emily katseensa nosti peitosta Janen kasvoihin *