Ulkotilat - Roolipeliaihe

*Jane juoksi tänne pihalle, istahtaen terasille istumaan kasvot haudattuina käsiinsä*

* Asteli Janen luo, ja istui tuon viereen. *

Mikä sinulle tuli?

* Kysyi huolestuneena. *

Oliko tuo noin huono biisivalinta? Muistan seuraavan kerran jättää pois.

*Pihalla ja sisällä alkaa nyt soida sama kappale, jonka tahtiin Jane ja Jonas tanssivat eilen:

*Jane otti kätensä pois kasvojensa edestä, katsahti Aliceen* Ei se mitään, se vain toi mieleeni.. vanhempani jotka ovat kuolleet.. 8 vuotta sitten! Et sinä voinut tietää, höpsö. *Naurahti hieman, mutta ei aidosti sillä oli oikeasti surullinen*

* Tuli mustat rispaantuneet tennarit jalassa Alicen ja Janen viereen kuikeloimaan. *

- Mikä sulla on?

*Havahtui nyt kappaleeseen, jonka tunnisti* Voi.. Tämän kappaleen tahtiin minä ja Jonas tanssimme eilen.. Jonas antoi sen jälkeen suudelman ja hän.. on niin ihana! *Surullinen ilme vaihtui pieneen hymyyn*

-Tuliviskipullo mukanaan (lähtiessään Cornelia oli hoksannut sellaisen napata) pelmahti neito sisältä ulos. Samassa tarkkaavaiset silmät kiinnittyivät Janeen ja Aliceen, näissä kahdessa vuorotellen- Ai sinä olet jo miehen ehtinyt bongata.

Ai, olen pahoillani.. Ja aijaa, te siis suutelitte? mitä muuta teitte?

* Pahoittelun jälkeen tuli kysymystulva. *

- Tunsitko sinä sen Jonasin ennen kuin hän tuli tänne?

* istui nyt noiden viereen ja käänsi väsyneen ja flunssaisen katseensa Janeen. Tyttö oli mustalla t-paidalla ulkona ja tärisi vilusta *

Ja.. hän sanoi että olen kuin tämä kappale.. Kaunis ja persoonallinen. *Hymyili pienesti, painaen kätensä rintaansa vasten ja sulki silmänsä* Jonas, minulla on ikävä sinua..

*Jane pudisteli päätänsä Emilylle, sanomatta kuitenkaan sanaakaan Emilylle sillä halusi kuunnella tämän laulun nyt ajatuksella alusta loppuun*

# Voi Janea. Pitäisi tietää ettei miesten perään haikailla #. -Cornelia, tuo tunteettomuuden pioneeri (ei aivan) päättikin tehdä sitten ihan varteenotettavan ehdotuksen- Minä toin Jane sinulle tuliviskipullon. Jospa pidetäänkin pippalot ulkona? Täällä on niin raitis ilma ja kaikkea.

Me juttelimme hänen urastaan, meistä, minusta sekä hänestä.. ja kaikesta mahdollisesta! Ja suutelimme monia kertoja, nukuimme sylikkäin! *Avasi nyt silmänsä, katsellen kaikkia vuorotellen pienesti hymyillen* Äsh, olen pahoillani että teidän juhlat menee nyt pilalle tälläisen turhan takia.

* nojautui sitten seinää vasten, eikä ollut enää kumartunut noiden puoleen. Emilyn kaunis profiili sivusta oli synkkä kuin yön pimeys. Seinään nojautumisen jälkeen pian alkoi aivastelemaan *

Minulla on yhä se pullo -Cornelia lausahti laulavaisesti-

Ai. No, hän ainakin välittää sinusta, oikeasti. Ja eikä mene.

Tulette kuitenkin näkemään kun tämä päättyy. Ja Catherinehan voi huomenna pyytää Jonaksen juttelemaan kanssasi vaikka päiväkirjahuoneen kautta, tai sitten siinä häätöäänestyksen yhteydessä. Ja minulle Cornin idea käy hyvin. Saanko sanoa sinua Corniksi?

Siitä vain. Kaikki tekevät niin tahdoinpa tai en. -Hymyili Alicelle, eipä tämä näyttänyt pahastuvan laisinkaan. Samassa tyrkkäsi sitten pullon Janelle, sillä se oli uhkaavasti alkanut livetä Cornelian käsistä kohti kivetystä-

*Jane nyt nousi seisomaan, ja hieman tärisi kylmästä* Minä ainakin menen sisälle juhlimaan, mutta voitte te juhlia täälläkin! *Virnuili huvittuneena, pyyhkien pienesti levinneitä meikkejään ja käveli takaisin sisälle päin* # Hah, hallitsen tätä porukkaa selvästi.. #

* aivastelun jälkeen huokaisi syvään. Nousi penkiltä ja käveli sisälle taloon *

Ette selvästikään asu ylämailla, kotihiiret -Cornelia tokaisi virnuillen-

Eipä niin. Mennään sitten sisään.

* Nousi, ja asteli sisään. *

# Mjaa no minä taidan nauttia ulkoilmasta. Täällä kun näyttää olevan kerrankin ihanan raikasta # -Cornelia istahti läheiselle tuolille ja tapitti tähtitaivasta hengityksen höyrytessä viileässä ilmassa-

*Jane asteli sisältä nyt pihalle, ja käveli ympäri pihaa todella turhautuneen oloisena.* # Pah, olipa sittenkin "mahtava" yllätys.. Vaikutti jo nyt niin kylmältä, ettei halua tutustua kehenkään yhtään paremmin.. # *Potki nyt todella ärsyyntyneen oloisena maata, ja tytön jalka osui selvästi johonkin kovaan ja nyt tämä alkoi hyppimään yhdellä jalalla koska jalkaan koski todella paljon. Hyppi terassin reunalle istumaan ja laittoi molemmat kätensä kasvoilleen - jalat koukkuun ja pysyi tässä nyt hetken aikaa miettien.*

*Jostain alkaa kantautumaan uuden viikkotehtävän takia romanttista musiikkia, ja myös pihalle alkaa leijumaan vaaleanpunaisia paperisydämmiä*

*Jane nyt havahtui yhtäkkiä romanttiseen musiikkiin, ottaen kädet pois kasvoiltaan ja katsahti ympärilleen hämmentyneenä.* Mitä helvettiä? *Huudahti todella hämillään, Jane katseli näkyisikö muita asukkaita ulkona - ei näkynyt.* Ei ole hauskaa, tälläinen ei ei ei ei.