Roolipeliaihe

Tämä on Big Brother.

Saatte liikkua. Ensimmäinen osa tehtävästä on nyt myös suoritettu, ja voitte palata sisätiloihin.

*Jane kiljahti nyt, koska oli kestänyt hyvin tuon vaikka Jonas oli käynyt aivan Janen vierellä.* Se oli lähellä, että olin koskea Jonasta! Hitto että oli vaikeaa, oikeasti! *Jane hengitteli raskaasti, pyyhkien nopeasti kyyneleet poskeltaan, ja odotteli nyt että pääsisi alas kamelin selästä.*

*Hyppää kamelin selästä nopeasti, ja halaa Janea tiukasti* Voi ei... Sehän oli se Jonas? *kuiskaa tytön korvaan, itsekin melkein itkien* No mutta, hyvä että pysyit vahvana etkä liikkunut. Hän ei varmasti olisi halunnut, että saat rangaistuksen.

-Jeanne jähmettyy Kevinin takana pysyen liikkumata. Piti otteensakkin vielä pojan paidasta ja tämänkin kasvoille oli jäänyt hyvin huvittava ilme, naama virneessä ja silmät kuitenkin tavallista suurempina-

-Alexandra hyppäsi alas kamelinsa selästä*

*Ohjasi kamelin keskelle odottaen Jeannen laskeutuvan ensin kamelin selästä* Oliko tuo jokin kovin läheinenkin sinulle vai ? *Vilkaisi Janeen uteliaana kuten aina ja sen jälkeen vilkaisten Jeanneen nopeasti*

*Jane nyökkäili vain nopeasti Stacialle, halaten myös tyttöä oikein tiukasti.* Se oli se unelmieni mies, joka odottelee minua loppuun asti! Ja, minä häntä. *Jane ei halunnut millään päästää irti Staciasta, koska Stacia oli Janelle todella tärkeä henkilö tällä hetkellä.* Et tiedä kuinka vaikeaa se oli! Ja, Kevin hän oli minun tuleva mieheni! Hän on huippuhuispaaja, etkö tunnistanut? Jonas Carry!

Se oli se huispaaja, jonka kanssa Jane vietti aikaa pari viikkoa sitten talon sviitissä. *sanoo melko hiljaiseen sävyyn Kevinille* Hei, mennään nyt kaikki sisälle juomaan kaakaota, me ansaitsemme sen. *yrittää selvästi luoda muihin taistelijafiilistä*

-Laskeutui kamelin selästä huokaisten helpotuksesta. Vinkkasi Kevinille silmää ja taputteli vielä hetken laam..kamelia, kunnes asteli sisälle-

* Diana askelsi muiden perässä sisään hypättyään ensin kamelinsa selästä vauhdikkaasti. Dianaa risoi se, että kameli liikkui liian hitaasti. Hänen jalkansa olivat todella kipeät, sillä hän oli yrittänyt koko ajan pysytellä kamelin selässä, ja ettei putoaisi kesken matkan. Lyhyt kun Diana oli, asian teki vaikeammaksi se, että jos Diana putoaisi, putoaisi hän korkeammalta kuin jotkut hujopit. *

Aijaa.. *Ainoa kommentti mikä pojan suusta pääsi oli tämä * Ja joo, olemme ansainneet sen kyllä. *Laskeutuen kamelin selästä lähtien astelemaan melko laiskan näköisesti kohti sisätiloja* # Daa dirlan dirlan daa #

*Jane nyt päästi irti Staciasta, pyyhkien vielä kyyneleitään ja laittaen kätensä puuskaan, hitaasti kävellen kohti sisätiloja ja samalla hengitellen raskaasti mutta samalla hitaasti. Janella oli selvästi nyt enemmän ikävä kuin koskaan aiemmin.*

*Stacia astelee tehtäväalueelle, sipaisten oransseja hiuksiaan varovasti, ja nousten sitten jo valmiiksi kamelinsa selkään. Nainen vilkaisee ympärilleen, odottaen selvästi muiden saapumista tehtäväalueelle. Muita ei kuitenkaan ainakaan vielä näy missään*

* Diana juoksi paikalle ja alkoi hidastamaan vauhtiaan, kunnes pysähtyi kokonaan ja hengitti syvään. Dianaa ärsytti edelleen se, että kamelit liikkuivat aivan liian hitaasti. Diana asteli kuitenkin päättäväisesti tehtäväalueelle naama peruslukemilla. Häntä pelotti, että kamelit eivät olleet yhtä tyynellä tuulella kuin eilen. *

-Jeanne asteli tehtäväalueelle ajoissa - tai ainakin paljon enemmän ajoissa kuin eilen. Vilkaisi muita paikallaolijoita, jonka jälkeen jäi tuijottelemaan maassa olevaa kiinnostavaa..kiveä-

* Diana askelsi kamelinsa luokse päättäväisesti, ja nousi sen selkään jälleen muutaman yrityksen jälkeen. Dianalla oli kamelin selkään nouseminen hieman hankalaa, sillä hän ei ollut kovin pitkä. Lopulta Diana kuitenkin onnistui, ja alkoi odottaa muiden saapumista. *
# Voi elämän kevät jos he eivät NYT tule tänne.. En halua suorittaa tätä niin, että vain Stacia, jota en edes tunne kunnolla, ja minä joudumme suorittamaan tämän kaksistaan. *

-Hyväntuulisena Cornelia tallusteli Dianan perässä sen minkä mukana pysyi. Naisella ei ollut oikeastaan minkäänlaista käsitystä koko tehtävästä, suorittaa se silti piti, joka tapauksessa- Mitä täällä pitäisi tehdä? -Reppu selässään Cornelia vilkuili ympärilleen hämillään-

Hei, Diana. *hymyilee* Miten nukuit? Minä nukuin ihan hyvin, pari päivää ja sitten pitää lähteä takaisin omaan taloon. *haukottelee hiukan* Odotellaan muita hetki, mutta jos he eivät pian tule, niin voimme aloittaa tämän päivän haasteen kahdestaan. *Vilkaisee jälleen ympärilleen, ja odotellen muita*
Ja hei Cornelia. Meidän pitää edetä kameleilla taas tietty matka.

Kameleilla.. en minä osaa ratsastaa kamelia.. -Cornelia mutisi, miettien tosiaan miten kameleilla ratsastaminen onnistuisi- # Himskatti minä en ymmärrä kyttyräselkäisistä hevosista yhtään mitään# -Raapien yhä kummastuneena tehtävästä päätään, Cornelia tassutteli kiltisti muiden perässä-

Nukuin ihan hyvin. Todella hyvin, mikä on ihme, sillä menin nukkumaan aika myöhään ja olin juuri juonut kahvia.
* Diana selosti nukkumaanmenostaan hymyillen Stacialle, ja käänsi nyt katseensa Corneliaan. *
Ai hei Cornelia. Meidän pitää mennä näillä oudoilla kameleilla joku tietty matka. Ainoa ongelma on, että nämä ovat hirveän hitaita.

Nouse jonkun kamelin selkään. *neuvoo Corneliaa* Siinä on ne valjaat joista pitää vetää, että sen saa liikkelle. Ja ilmeisesti meidän pitää taas vetää tehtäväaluetta ympäri, voimme vaikka puida Simeonin keskytystä sillä aikaa.

Ai nytkö? Pitääkö nyt kiivetä sinne selkään vai? -Cornelia oli jo tapittamassa valitsemaansa kamelia ja taputti sen kylkeä kädellään katsellen miten pääsisi parhaiten elikon selkään suorittaakseen tehtävän-

-Hee Cornelia sitten kiipesikin vaivalloisen näköisesti kamelin selkään ja keikkui ja vaappui selässä kuin merellä olisi ollut myrskyn uhatessa. Kameli murahteli suorastaan tympääntyneenä ratsastajan kokemattomuudesta johtuen-

*Jane juoksi kauheaa vauhtia tehtäväalueelle - jälleen. Etsiskeli katseellaan Staciaa sekä kamelia, kunnes hyppelehti hyväntuulisena kohti Staciaa, hymy huulillaan.* Heippati hei, Stacia sekä meidän rakas kamelimme! *Taputti kamelia hellästi kaulalta, ja kameli varmaan meni heti niin alas että Jane pääsi kiipeämään kamelin selkään, Stacian taakse. Kameli nousi jälleen seisoskelemaan, Jane pienesti heilui kamelin selässä, Jane oli todella hyvällä tuulella ja sen näki kauas.*

*Sipaisee hiuksiaan, ja vilkaisee tehtäväalueen oville hymyillen* Ihanaa, jotenkin tosi tunnelmallista ratsastaa kameleilla pimeässä. Ja ilmeisesti nyt kokonaan naisvoimin, Seemus, Alex ja Kevin ovat jossain. Vaikea kuvitella, että täällä on tällä hetkellä vain kolme miestä, ja sitten, hmm... Jos minua ei lasketa, niin jotain 5 - 6 naista!
*Janen tullessa hymyilee* Hei Jane. *Vetäisee valjaista, ja kameli lähtee etenemään*