Oleskelutila

*Jane asteli takaisin Oleskeluhuoneen puolelle, laittaen takkinsa naulakkoon ja otti saappaansa pois jalastaan. Jane nyt asteli suoraan sohville istumaan, katsellen eteensä mitään sanomatta ja ilmeettömänä. Nuori nainen risti jalkansa nyt risti-istuntaan ja odotteli jonkinlaista jutteluseuraa itselleen, sillä ei jaksanut juuri nyt itse nousta ja kävellä muiden luokse. Janen ajatukset olivat tällä hetkellä aivan sekaisin, ja sen ehkä näki nuoren naisen ilmeilystä, sillä vähän väliä hän mutristeli huuliaan.*

* Asteli keittiöstä astioiden jättämisen jälkeen takaisin sohvalle istumaan tavalliselle paikalleen kuten yleensäkkin. Risti jalkansa naisellisesti, ja hymyili Janelle. *

Nukuitko hyvin?

* Kysyi saman kohteliaan kysymyksen, kuten aina. *

# Mitenköhän Kevin aikoo käyttäytyä.. #

*Poikapa sai syötyä annoksensa loppuun - nousi penkiltä ja käveli viemään niitä tiskialtaaseen vai mihin ne viedäänkään ja huuhteli ne kertaalleen, astellen tämän jälkeen sohville samalle paikalle kuten aijemmin ja aina mulloinkin. *
Taisit saada hyvin unta, kun olet noin pirteän näköinen ? *Virnisti Janelle kysyessään ja paransi asentonsa sohvalla*

*Jane heräsi ajatuksistaan, katsoi molempia vuorotellen ja pienesti hymyilikin noille.* No, Alice.. Kevin vastasi puolestani kysymykseen.. Miten te nukuitte? *Jane nyt nojasi kyynerpäällään sohvan selkänojan päälle, katsellen molempia vuorotellen.* Vai, miksi ihmeessä olette tuon näköisiä? Oletteko te.. tai ei mitään! *Jane pidätteli nauruaan, samalla pudistellen päätänsä.* # He ovat saaneet, toisiltansa ehkä? EN minä tiedä.. Jane, lopeta spekulointi ja kysy! Tai ei. #

* Hymyili Janelle, miettien, mitä tuolla oli mielessä. *

Nukuin hyvin, kiitos kysymästä. Ja mitä miksi me olemme tämännäköisiä ja mitä oletteko te?

* Kysyvän ilmeen loi naiselle, suunnilleen kuitenkin tiedossa, mitä Jane haki takaa. *

Aijaaaa.. No ainakin minä nukuin mahtavasti ! *Julisti hymyillen*
# Ja miksi olen taas ainut jätkä paikanpäällä?? Aktiivista Seemukselta #
*Vei katseensa sitten vuorottelemaan Alicessa ja Janessa*

*Jane naureskeli kun nuo näyttivät nyt niin hölmistyneiltä.* Niin että oletteko te harjoitelleet jo jotain uutta tanssia? Vai, onko se taas joskus illalla? *Katsoi noita vuorotellen nyt hymyillen, ja pudisteli päätänsä.* Te nyt ajattelitte selvästi jotain ihan muuta kuin minä, voi te ja teidän likaiset mielenne. En minä nyt sellaista ajatellut! *Jane nousi seisomaan ja asteli keittiöön hakemaan kurpitsamehukannun, ja kaatoi kolmeen pikariin kurpitsamehua ja kantoi ne takaisin tänne, istahtaen paikalleen.* Ja, olkaas hyvät ystäväiset rakkaat.

Eipä olla vielä harjoiteltu mittään. Ja mahdollisesti ajattelin jotain muuta kuin sinä, mutta mitä sitten ajattelit?

* Kysäisi hymyillen Janelta, ottaen pikarinhäneltä, jota naikkonen nyt tarjosi. *

Kiitos.

En ajattele mitään tällä hetkellä.. Ainakaan mitään tärkeää... #.. Kait #
Enkä ole likainen mieleltäni, Jane. *Virnisti tytölle ihan vain, kun muutakaan ei keksinyt*
Ajattelen normaaleja asioita..Enkä ainakaan minä ole harjoitellut mitääään tanssia.

*Jane hymyili noille, kunnes laski Kevinin pikarin pöydälle ja nosti oman pikarinsa hieman ylöspäin ilmaan ja nousi itse sohvalla seisomaan.* Kevin ja Alice, kiitos että olen saanut tutustua teidänlaisiin ihaniin ihmisiin, te olette ehkä tärkeimpiä minulle tällä hetkellä täällä. Kiitos siitä. Kiitän myös siitä, että olette jaksaneet katsella minua ja minun hulluja ideoitani. Mutta ennenkaikkea kiitos kuuluu teille, ystävät. Malja teille! *Jane nyt nosti pikariaan yläviistoon hymyillen, ja hörppäsi pikaristaan hieman.*

# Jane on vinksahtanut .. # * Otti pöydältä pikarin ja näköjään taisi nousta seisomaan vähän huvittuneesti hymyillen kuitenkin, koska ei pystynyt olla hymyilemättäkään*
Öäm.. *Mutisi vähän pihalla asiasta ja hörppäsi juomastaan tyhmän näköisenä*

* Katsoi Janea aluksi hieman kummastuneena, mutta päätti pyyhkiä epäilyksen mielestään. *

Kiitos, Jane.

* Hymyili naiselle kohteliaasti. Naisen olisi tehnyt mieli vilkaista Keviniin, mutta malttoi kuitenkin. Kohotti oman pikarinsa, josta sitten hörppäsi. *

*Jane lasketui nyt alas sohvalle istuskelemaan, laski myös pikarinsa pöydälle.* Joo, nyt te varmaan luulette että olen seonnut lopullisesti.. Tuo oli nyt vain tuollainen avautuminen ennen kuin.. ennen kuin.. *Nielaisi niin kuuluvasti että varmasti Alice sekä Kevin kuulivat sen todella selvästi.* ennen kuin minä lähden. Halusin vain kertoa kuinka paljon teistä oikeasti välitän - ystävinä. Te tulette aina olemaan sydämessäni ja toivottavasti jokapäiväisessä elämässänikin. *Hymyili molemmille pienen hymyn, kunnes nousi ylös sohvalta.* Hyvää jatkoa ystäväiset. *Jane nyökkäsi hitaasti, ja asteli Makuuhuone 1:sen oven eteen, ovi avautuen ja Jane meni makuuhuoneen puolelle.*

Joo.. Jane on seonnut. *Totesi ja istahti sohvalle vilkaisten Aliceen*
# Nuppi sekaisin.. taisi Janella olla joku taskumatti makuuhuoneilla, kun noin pirteänä tänne hyppeli ja loikki #

* Epäuskoinen ilme levisi naisen kasvoille. *

Anteeksimitäsanoitkaan? Miksi?

* Katsoi hämmentyneenä, kun Jane asteli makuuhuone ykköseen. *

Toivottavasti tuo sitten oli vitsi Janelta... *Vilkaisi Janen perään miettien hetken ja mumisten jotain epämääräistä mistä selvää ei saanut,vaikka kuinka olisi halunnut.*
Kannattaisikohan käydä kysymässä ? *Vilkaisi sitten Aliceen*

Toivottavasti.. Ehkä kannattaisi.. Ehkä ei.. En tiedä, pitäisikö.. No, minä menen.. * Mietti vielä pari kertaa, pitäisikö mennä vai eikö pitäisi, mutta kuitenkin loppujen lopuksi nainen nousi sohvalta, ja asteli, hieman epävarmana makuuhuone ykköseen, jonka sisään sittemmin katosi. *

*Poika ei jaksanut yksin kykkiä oleskelu huoneessa joten joi loput kurpitsa mehunsa ja asteli suoraa päätä maakuuhuone ensimmäiseen ja kadoten oven avauduttua*
# Tappelu ?#

* Seemus asteli nyt paljon terveemmän näköisenä sisään taloon, mikä saattoi todellakin johtua kuumasta suihkusta, missä oli virunut ties kuinka ja kauan *
Ah olipa rentouttavan ja terveyttävä suihku.
* Seemus sanoi iloisesti astellessäänm tänne ja meni samantein halaamaan angelinaa ja suuteli tuota suulle intohimolla *
* Suudelman päätyttyä kysyi *
Jäinkö jostakin paitsi kun olin tervehdyttämässä itseäni?

*Kevin astui makuuhuone 1'sestä oleskeluhuoneeseen heti käyden katseellaan läpi huoneen jospa näkisi sen uuden tyypin*
# Tuskin se karkuunkaan juoksi ? #

* Asteli itsekkin ulos makuuhuone ykkösestä, mennen istumaan sohvalle, omalle ihanalle, tutulle, rauhalliselle paikalleen. Jäi siihen odottamaan Jasonin tuloa, olihan tämä tavannut hänet ennenkin. * # Hmm.. Milloinkohan hän tulee.. #

Jason taisi säikähtää, kun juoksin ovesta tänne... Tai mistä minä tiedän menikö hän päiväkirjahuoneeseen... * Mutisi napsutellen sormiansa ja hymyillen itsekseen* # Kaiketi se tänne vielä joskus eksyy meidän kiusattavaksi # Taisi Alice tuo Jane piristyä, kun Stacia tuli takaisin ? *Katsahti tyttöön lakaten napsutuksen, mutta hymy ei tainnut hyytyä pojan naamalta*

*Jane asteli nyt Oleskeluhuoneeseen katsellen hieman huvittunut ilme kasvoillaan Alicen sekä Kevin toimimista. Jane pudisteli päätänsä, suunnaten suoraan keittiöön ottaen itselleen lautaselle ruokaa, jota Angelina oli aikaisemmin tehnyt ihan kaikille pelkästä ystävällisyydestä. Nuoren naisen oli nyt todella täynnä, samalla kaatoi pikariina kurpitsamehua ja asteli keittiönpöydän ääreen syömään.* Mitä te nyt oikein etsitte? Ja, kenestä te oikein puhuitte? Kuka JASON? Mitä mitä mitä? Kuka puhui Jasonista, Staciastahan tässä on pelkästään puhuttu.. *Naureskeli noiden ehkä pienelle typeryydelle ja samalla syöden ruokaansa todella nälkäisenä.*

* Oli katsellut jonkun lehden kantta, kääntäen sitten katseen Keviniin * Jep, niinpä näyttää. * Kääntyi katsomaan Janeen. * Jane, kyllä tänne tietääkseni Jasonkin tulee, ainakin näin on Big Brother sanonut, mutta en kyllä tiedä, missä hän viipyilee.

Tämä on Big Brother.

Tänä iltana viikkotehtävän suorituksen jälkeen kaksi teistä lähtee ranskan Big Brotheriin, ja palaa sunnuntaina jo aamusta takaisin.
Ne kaksi ovat...
Kevin ja Alice!

Lisäksi jokaiselle asukkaalle on tulossa jotain kivaa, joka pysyy vielä salassa.