Oleskelutila

No, oli kiva tavata. * sanoo vinosti hymyillen. Pojan äänensävy oli keveä, eikä tätä selvästikkään haitannut Tedin poistuminen talosta. Virnisti itsekseen ylpeänä ja vilkaisi sitten Simeoniin hymyillen. Vinkkasi tuolle muiden huomaamatta silmäänsä, mutta käänsi katseensa takaisin eteensä -

* Käänsi surumielisen katseen Tediin. Oli toivonut, toivonut todella, ettei mies lähtisi. *

Voii Ted, en olisi halunnut sinun lähtevän. Mutta toivottavasti näemme tulevaisuudessa.

* Nousi sohvalta, ja halasi miestä, ystävämielessä, ja meni takaisin istumaan, ristien jalkansa. *

* irvsiti saadessaan, halin, ovelle asteli, ja häippäsi *

*Simeon hymähti eikä voinut olla huomaamatta Alexin vinkkausta, siispä poika siirsi katseensa kaukaisuudesta toiseen asukkaaseen ja siitä Tediin, kurtistaen kulmiaan yrittäessään keksiä tähän hätään jotain sanottavaa. Kun voivottelu vaikutti muutenkin jo liian teennäiseltä, Simeon tyytyi vain sulkemaan silmänsä ja olemaan hiljaa.*

- Äkkiä talon ovi avautui ja sisälle taloon asteli nuori ja kaunis
tyttö vetäen mukanaan painavalta näyttävää matkalaukkua -

- Katsahtaa ovelle ja yllättynyt hymy nousee pojan kasvoille, tämän huomatessa uuden tulokkaan.Nousee oitis sohvalta ylös ja menee neitokaisen luokse. Ojentaa tuolle kättään ja sanoo hymyillen : -

Tervetuloa, olen Alex.

Kiitti. Olen Angelina. - Tyttö sanoi pojalle iloisesti väläyttäen tuolle hymyn -

*Jeanne nousi sohvalta, pudisteli päätään Tedin häädölle ja meni uuden tytön luokse* Heei! Olen Jeanne Jac.. Voin auttaa sinua matkalaukkusi kanssa,jos haluat.. Ja näyttää muutenkin paikkoja. *hymyili pienesti uudelle tytölle*

* nyökkää tytölle vielä kertaalleen, ennenkuin palaa paikalleen sohvalle. Istahtaessaan alas, ristii taas jalkansa neitimäisesti ja alkoi raaputtaa kynsillään vaaleiden farkkujensa reittä. Ei kiinnittänyt sen suurempaa huomiota uuteen tyttöön, vaan näytti siltä, että oli jo unohtanut tuon tyystin *

*Poika vilkaisi sivusilmällä oviaukon suuntaan ja nyökkäsi päätään vaikkei välttämättä uusi tulokas nähnytkään elettä, Simeon avasi huulensa ja kailotti Alexin tervehdyksen jälkeen.* Terve! *Muuten Simeon heilautti itsensä ylös sohvalta ja askelsi lähemmäksi, tarkoituksena kyllä lähteä makuusalin puolelle.*

- Nyökäytti päätään tytölle - Olen Angelina. Kiva kun voit auttaa, laukkuni painaa monia kiloja.- virnisti Jeannelle -

Mooi!. - Heilautti kättään vaaleahiuksiselle pojalle hymyillen leveästi valkoinen hammasrivistö näkyen hieman -

- nosti oman takalistonsa ylös Sohvalta, huomatessaan Simeonin nousseen ylös. Alexin tarkat silmät huomasi pojan olevan livistämässä muualle, joten tämä askelsti Simeonin ohitse kohti makkari kakkosta. Pojalla oli kuitenkin villasukat jalassa ja tämä liukastui niin, että lennähti selälteen keskelle lattiaa, suoraan Simeonin eteen -

Ouch...- mumisi nostaessaan kätensä takaraivolleen, samalla kun toisella koitti nostaa itsensä istumaan-

- katseli ympärillen tutkaillen miltä talossa näytti - Mh.. Jeanne. Voitko näyttää minne voin viedä laukkuni?

*Poika pysähtyi hetimiten, refleksistä kätensä nosti olkapäänsä tasolle kuin valmiina omaan kaatumiseensa. Simeon ravisteli väsyneenä päätään, ja rentoutti itsensä, kumartuen sitten Alexia kohden kallistaen päätään.* Eem.. Sattuiko? *Kysäisi pikaisesti, poika ojensi jo oman kätensä toiselle nousemista helpottamaan.*

- Irvisti pienesti hieroessaan takaraivoaan ja katsahti Simeoniin. -

Ei ..pahasti.. - sanoi hampaat irvessä ja tarttui tuon ojentamaan käteen varovaisesti. Pojan takaraivossa jyskytti ja silmiä kirvelsi äskeisen kaatumisen takia *

*Huulille kaartui pienimuotoinen hymy tämän nykäistessä toisen jalkeilleen, Simeon vei hitaasti omat kätensä väljien housujensa taskuihin. Poika jäi tiirailemaan katseellaan pidemmäksi aikaa Alexia, pudistaen sitten taas päätään ja sivuuttaen toisen astahtamalla syrjään.* Hyvä ettei.. *Hymy muuttui jonkinasteiseksi virneeksi kasvojen sulkeutuessa pois Alexin näköpiiristä.*

Kiitti... * mumisi Simeonille hiljaisesti samalla kun hieraisi alaselkäänsä, joka oli iskeytynyt lattiaan takaraivon kaverina. Sipaisi hiuksiaan hiukan paremmin samalla kun käänti nolostuneena kasvonsa muualle. Pojan vaaleille poskille oli nimittäin noussut pieni puna. *

-Pian, Angelinan jälkeen ovi aukesi jo toistamiseen. Tällä kertaa taloon astui itse Cornelia Kvieta, nykyään jonkinmoinen elämäntapa hihhuli. Tytöllä, vai pitäisikö sanoa tässä tapauksessa naisella oli mahongin ruskeat, aikalailla pörröiset hiukset, jotka mukavasti myötäilivät pään liikkeitä ja saivat varmastikin useammassakin henkilössä aikaan jotain huvittuneisuuteen viittaavaa. Ikää saattoi arvella olevan noin yhdeksännentoista ikävuoden paikkeilla.Päällään neitosella oli väljät, hieman pussimaiset housut ja t-paita joka oli aikalailla vanhahkon oloinen, olematta kuitenkaan epäsiisti. Rohkeasti ja melkein kuin olisi kotonaan ollut, otti Cornelia muutaman askeleen eteisestä eteenpäin, reppu selässään.- Hei! Olen Cornelia. Cornelia Kvieta itse asiassa, mutta kuka nyt sukunimistä piittaisi. Asiasta toiseen, keitäs te olette ja missä on keittiö? -Cornelia loi uteliaan silmäyksen talon asukkaisiin, samalla etsien keittiötä-

- Vilkaisi ruskeahiuksiseen tyttöön hymyillen iloisesti, kävellen sitten tuon luokse - Moi olen Angelina. Ja luulen eetä keiti on tuolla. - Osoitti taakseen -

*Alexandra asteli Cornelian luo* Tervetuloa, minun nimeni on Alexandra.

- asteli sitten cornelian luota pois sohvia kohti. Istuitui sohvalle suoristaen mustaa paitaansa ja pyyhkien sinisiä farkkujaan -

Alexandra ja Angelina -Nainen hymyili toistaessaan molemmat nimet, jokin muistikikka oli luultavasti kyseessä.- Olisi mukava rupatella hieman pidempääkin, mutta minulla on valtava nälkä! Vuorilta patikoiminen on rankkaa puuhaa -Kohteliaan hymyn suotuaan, Cornelia katosi keittiön valmistamaan itselleen paahtoleipiä-

* Seemus oli torkahtanut sohvalle, mutta tutun oloisen äänen kuullessan säpsähti hereille. *
Angelina? Rakas! Miten sinä tänne onnistuit pääsemään?
* Seemus nousi ja juoksi halaamaan tyttöä *
* Sitten asteli Cornelian luo, tervehtien. *
Moi. Olen Seemus.

- Huomasi seemuksen onnekseen - Seemus! - Tyttö kiljahti yllättynenä -

- Tyttö nousi nopeasti ylös sohvalta melkeimpä juoksien seemusta kohti halaten tuota -