Oleskelutila

Odotetaan että se kuivaa siinä kädessä, jonka jälkeen voin työstää kuvioinnin suhteen. *Hymyillen asian tiedotti, alkoi jälleen maalailemaan rajatusti kynsiä pikimustiksi - työtä helpotti suhteellisen paljon reunojen tasaisuus, ja se että kynsiä todennäköisesti oli hoidettu. Pian koko operaatio saatiin tummemman värin suhteen päätökseen, jolloinka Simeon sulki pullon ja vaihtoi sen punertavaan pulloon - samalla vaihtui myös käsikin, ja sudin tullessa esiin Simeon ryhtyi uurastamaan varoen tasaisen ohuita, katkonaisia viivoja kynnen yhteen uloimmasta kulmasta, tehden intensiivisesti tarkkoja ristikoita.*

Lakkaat paremmin kuin minä *Alexandra naurahti virnistäen*

*Simeonkin naurahti pitäen silti keskittymisensä kynsissä - vielä viimeinen kynsi oli menoillaan oikeasta kädestä, työn jälki ristikoissa oli kehuttava eikä suinkaan hutaistu kiireessä. Pojan vatsa kyllä kurni pizzaviipaileiden läsnäolon vuoksi, joita tämä aikoi ahmia kunhan pääsi lakkaamisesta eroon.* Niin muutes, eikö meidän pitänyt pelata Pullonpyöritystä taikka Totuutta ja tehtävää?

Niin muuten pitikin. Haluatteko pelata?

Pullonpyöritystä kai, koska tuossa on tyhjä pullo, ja haluan. Ja olet minuakin parempi lakkaamaan kynsiä. Sinun pitäisi tehdä jonkinmoinen kynsistudio. Ansaitsisit varmasti sillä. * Sanoi, odotellen kynsiensä kuivumista, sekä niiden loppuun lakkaamista. *

No..Kuka pyörittää ekana?

Sinä voit minun puolestani pyörittää ensimmäisenä, minä odotan hetken, että lakka kuivuu. * Ilmoitti, ja vilkaisi Simeonia. *

*Kieli keskellä suuta sai vedettyä viimeisen punertavan ristikkoviivan viimeiseen kynteen, jonka jälkeen poika huokaisi pelkästä helpotuksesta ja kieritti korkin takaisin pulloon suulle. Kynsilakat laittoi takaisin meikkipussiin, jonka suljettua sen laski viereiselle pöydälle - eihän Alice vielä voinut mihinkään koskea, muuten kynsilakat olisivat menneet "tyylikkäästi" ruttuun.*
Aloita vaikka sinä, ja jos Alice haluat niin voit jatkaa. *Hymyillen lausahti, poika kumartui nappaamaan itselleen yhden isohkon suikaleen rasvaista kinkkupitsaa, minkä kärjestä mielihyvin haukkasi suussasulavan palaisen.*

*Alexandra pyörittää pulloa ja se osoittaa Alicea* Näin alkuun kysyn vaikka, että miksi lähdit mukaan tähän kisaan?

Koska halusin edes hetkeksi irti arjestani, halusin tehdä jotain erilaista, mitä yleensä teen, ja tämä sattui olemaan juuri sopivasti tässä, joten tartuin tilaisuuteen * Vastasi hetimmiten. *

Okei. Sun vuoro pyörittää / ja nyt vasta tajusin unohtaneeni kysyä sen totuus vai tehtävä

* Tarttui vastauksensa jälkeen varovasti pulloon, jota hyyvin varovasti pyöräytti, jotteivät kynsilakat menisi pilalle. Pullo pyörähti pari kertaa ympäri, kunnes pysähtyi Simeoniin. * Totuus vai tehtävä?

# Ainiin, se totuus vai tehtäväkin piti kysyä. Toivottavasti kukaan ei huomannut

Totuutta en pistäisi pahaksi, mutta.. Tehtävä, ehdottomasti se! *Hihkaisi heilauttaessaan jalkansa siveellisesti ristiin ja mussuttaessa jo toista viipaletta pizzaa. Tällä kertaa tosin maku oli vaihtunut jauhelihapizzaksi.*

No hmm.. En keksi mitään hyvää.. Keksitkö sinä, Alexandra? Vai pitääkö sen olla jotain 'suutele sitä ja tätä' - juttua? * Kysyi, koska itse ei ollut ollenkaan varma. Nappasi pitsanpalan, josta haukkasi, ja kaatoi itselleen lasiin hieman tuliviskiä. *

Suudelma ei välttämättä maistu hyvältä, sillä minusta tuntuu että tässä pizzassa oli valkosipulia. *Naurahti ja suikaleen mussutti loppuun, näppejään nuolaisten sormensa putsasi mahdolliseen servettiin pöydän päältä. Huvittuneen katsauksen soi sitten Alexandralle, tämän odotti keksivän jotain omaperäisempää kuin Alicen ehdottama.*

Yök, valkosipulia, sitten pitää sanoa, ettei todellakaan suutelujuttua minulle, kiitos. En pidä valkosipulista, ei siinä muuta. * Virnisti, ja hörppäsi lasissaan olevaa tuliviskiä. * Pitää kyllä sanoa, että tuliviski on hyvää. Otatteko te? Hei, nyt keksin, juo lasillinen tuliviskiä yhteen mittaan. Katsotaan kestätkö lasillista poltetta kurkussa.

Hahaa, minulla on hyvän viinapään lisäksi tulisuutta vastaan immuunijärjestelmä. *Ilmiselvästi vitsiksi osoittautuneen kommentoinnin jälkeen Simeon nappasi itselleen juomalasin, johon kaatoi urakalla pullosta tuliviskiä kuin vanha tekijä konsanaan. Lisäkseen poika nosti lasin silmiensä eteen, ja sitä heilutteli kuin viininmaistaja sekoittaessaan juomaa tasaisemmaksi, jonka sittemmin kuljetti valmiiksi huulillensa.* Katsokaa ja ihailkaa.

*Silmänsä sulkien poika kallisti lasia ja ryhtyi nielemään tuliviskiä haipakkaan tahtiin, yrittäen olla nopea polttelun välttämiseksi. Simeon sai juotua lasinsa puolilleen kunnes kirpeä karkeus tuntui hiekkapaperin tavoin kurkussa, siitä välittämättä sisällön kumosi nieluunsa vain alta kymmenen sekunnin.*
Aah! *Huudahtaen lasin paiskasi pöydälle, suupielistään kuivasi mahdollisia pisaroita hupparinsa hihaan.*

Hah, hyvä on, onnistuit, mutta en usko tuohon immuunijärjestelmäjuttuusi. Mutta kuitenkin, on sinun vuorosi, ole hyvä, ja pyöräytä pulloa. * Sanoi Simeonille, oli katsellut tarkasti tuon jokaista liikettä juonnin aikana, oli yrittänyt löytää pienenkin huomauttamisenaiheen, mutta niitäpä ei ollut huomannut. Nyökäytti vielä hyväksymiseksi sanojensa päätteksi. *

-Kömpii sohvan takaata muiden seuraan kontaten ja sipaisee sotkuisia vaaleita hiuksiaan pois uneliailta kasvoiltaan. Istahtaa Alicen vierelle ja kallistaa päätään samalla kun hieraisee silmäkulmaansa :-

Tulen mukaan peliin.

*Tässä kohtaa pojan haluamatta silmät kostuivat ja Simeon nielaisi kurkkuaan karaisten, yrittäen saada polttelun äreän tunnun lakkaamaan - kun se ei onnistunut, tämä nappasi samaisen lasin mistä tuliviskiä oli "viisaasti siemaillut" käsiinsä ja lähti hölkkäämään keittiön puolelle hakemaan kylmää kurpitsamehua. Kätensä heilautuksella kuittasi äkillisen poistumisensa, vaikkakin pian palasikin takaisin sohvalle lorvimaan litkien jäädykettä kurkullensa.*

Aa, aivan.. *Yskäisi vielä pienoisesti, laski sitten kätensä puristamaan pulloa, jonka pisti pyörimään pikaisella liikahduksella. Korkkipää näytti osoittavan Alicea, mutta siirtyi siitä vielä muutaman sentin verran syrjemmälle viitaten Alexiin.*

* Hyökäytti päätänsä tervehdykseksi tulleelle miehelle. * Tule vain, vastahan me aloitimme. Tuossa on pitsaa, ja tuliviskiä, mutta jos et pidä siitä, niin kai on kurpitsamehuakin. * Sanoi, vaikka mieshän sen varmaan itsekkin huomasi. * Hah, sinua poltti kurkkuun, niinkuin arvelinkin. Mistä immuunijärjestelmästä sinä oikein puhuit.. * Virnisti Simeonille, kääntyi sitten katsomaan Alexia. *

Oho... Heti minuun. * kurtisti kulmiaan huonolle tuurilleen, mutta naurahti sitten väsyneesti ja sanoi ovelasti hymyillen :*

Tehtävä tietenkin!

* oli ottanut taskustaan pienen ponkkarin, jolla laittoi hiuksensa pienelle poninhännälle takaraivoonsa, niin että etuhiukset ja pari hiusta sivulle jäivät vapaiksi. Pojan päällä oli Musta collegepaita, jossa luki pinkillä : ''Hello'' ja jalassa tällä oli valkoiset collegehousut .
Ojensi kätensä ottamaan tuliviskipullon eteensä mutta jätti sen ainakin aluksi rauhaan *

Sen lisäksi minulla lienee surkea viinapää, selostan jo omiani ennen kuin olen koskenutkaan tuliviskipulloon.. *Kasvoilleen loi surumielisen ilmeen venyttäessään suupieliään alemmas, tuon esittäminen ei kuitenkaan onnistunut pojan naurahtaessa omalle kommentoinnilleen. Katseensa vei silmiään siristellen Alexiin, tälle väläytti suloisen hymynsä pyyhkäisten hiuskiehkuraa syrjemmälle kasvoiltaan.*
Elikkä tehtävä.. *Simeonin mielessä kävi lukuisia variaatioita rajuimmista tehtävistä, päätyi kuitenkin ehkäpä yhteen lievemmistä ideoista.* Saaaat.. Eeem.. Näyttää kolme parasta poseeraustasi.

*Nappasi pöydältä tuliviskipullon ja tyhjensi sen suuhunsa*