Oleskelutila

*Simeon oli pitänyt matalampaa profiilia nämä kaksi päivää, eikä edes osallistunut edellisenä vuorokautena viikkotehtävän toiseen haasteeseen pelkän motivaation kadottamisen johdosta. Nyt nuorukainen nojaili laiskanpuoleisesti sohvan selkänojaa vasten, seisoskellen toinen jalka jalkapöydän yllä ja kädet ristissä sohvan pehmusteen päällä.*

*Poika nosti liioitellun hitaasti toisen kätensä silmiensä eteen tutkailtavaksi, katseensa piti tiukasti kiinni valkoisiksi lakatuissa kynsissään jonka reunat olivat jo epäedustavasti rosoilleet.* Yyh.. *Niiskaisi itsekseen ja etusormen kynnenpään kuljetti huuliensa väliin nakerrettavaksi, jolloin katse pompahti tutkailemaan varsin autiota oleskeluhuonetta.*

*Kaikessa hiljaisuudessa Simeon pudisteli päätään ja suoristi hetkeksi ryhtinsä nykäistäkseen vaaleahkon hupparinsa naruista. Tämän jälkeen poika lösähti jälleen nojailemaan tylsistyneenä sohvan selkänojan päälle.*

Kas Huomenta Simeon. Nukuitko hyvin?

* asteli makuusalista huoneeseen *

Moi Seem.

Moi Ted. Nukuitkos hyvin?

Ei valitettavaa. Sinä?

*Simeon sai nostettua neutraalin ilmeen peittäneille kasvoilleen huvittuneen virneen, poika katsahti sohvan kautta Seemukseen.* Niin, huomenta vain Seemus.. Kello on jo neljä iltapäivästä.

*Virne laantui Simeonille tyypilliseen hymyyn, mikä jäikin kasvojen hentoja piirteitä koristamaan pidemmäksikin aikaa hymykuopalla höystettynä.* Nukuin ihan kohtalaisen hyvin, ehkä liiankin pitkään, sillä mikään ei tällä hetkellä kiinnosta.

.. kappas, hei Simeon. oletko j okäynyt nimeämässä?

* tervehti ja kysäisi pojalta *

Ihan hyvin Ted.

Simeon mites sinä nyt kellonajan tedät niin hyvin. Itse tiedän vain että on päivä.

Milloinhan minut kutsutaan päiväkirjahuoneeseen. Olen varmaankin ainut melkein joka ei ole sinne joutunut.

*Poika vilkaisi ohella Tediin, tälle pudisteli kevyesti päätään puolelta toiselle, jonka jälkeen joutui sipaisemaan otsahiuksiaan pois silmiensä edestä.* En ole vielä miettinyt ketkä nimeäisin, se tulee olemaan erittäin vaikeaa.. Ei täältä löydy ketään joka nimeämisen ansaitsisi.

*Jälleen Seemukseen katsahti, poika vaihtoi painopisteensä toiselle jalalle välttääkseen lihaksien puutumisen.* Tiedän sen siitä, että hyvinkin usein herään aamuisin kahdeksalta. Lisäkseen tunti ajan kulusta on helppo määrittää kun ei tee mitään, joten itse asiassa heitin kellonajan vain hatusta.

Jaa jaa.

Tämä on Big Brother.

Viikkotehtävä jatkuu kello viisi.

*Poika hihkaisi innosta kuulutuksen päättyessä, olemus nousi hetkessä positiivisemmaksi vaikkei Simeon haikealta vaikuttanutkaan.* Jotain jännittävyyttä tähänkin päivään. *Ilmoitti naurahtaen, nuoren silmät siristyivät katseen kulkiessa tiirailemaan ainoita paikallaolijoita - Tediä ja Seemusta vuoron perään.* Miten tällä kertaa ajattelitte toimia lohikäärmeen suhteen?

Hmm...En oikein tiedä. Varmaan liki samoin toimin. Jos minulla olisi Lohikäärmeensyyhylientä mukana, niin voisin kaataa sitä sen päälle. Olisikohan tuolla varastossa siihen ainekset? Voisin kurkata, sillä se on myös nopeaa tehdä sitä.
*Seemus poistui paikalta tutkimaan varastoa. sieltä sitten löysikin ainekset ja valmistelee nyt lientä viikkotehtävään asti varastossa*

* Diana asteli haukotellen makuuhuone 1 sestä päällään harmaa toppi ja olohousut. Tyttö oli nukkunut myöhään, eikä ollut jaksanut pukea mitään sen kummempaa päälleen. *

Huomentapäivää..

* Diana istahti sohvalle muiden seuraan. *

Aaijoo, olen Alice Brown, tulin Phoeben tilalle, joka lähti henkilökohtaisista syistä, mukava tutustua * Sanoi pojalle. Odotti jännittyneenä pääsevänsä tehtäväalueelle ensimmäistä kertaa talossa olonsa aikana. *

*Päätään retkautti Aliceksi esittäytynyttä tyttöä kohden, tälle jatkoi hymyilyään pään nyökäytyksen keralla.* Hejsan vain, itse olen Simeon. Lähes samoilla fiiliksillä mennään, maltan tuskin odottaa että pääsen tapaamaan jälleen lohikäärmeen. *Kämmenillään taputteli rytmikkäästi sohvan pehmusta, nyt nojailukohteestaan irrottautui ja venyttelyn pariin vetäytyi kuljettaessaan kätensä niskan taakse.*

Tämä on Big Brother.

Siirtykää tehtäväalueelle.

Hauska tutustua, Simeon. Osallistun ensimmäistä kertaa viikkotehtävään. Onko mitään neuvoja? * Hymyillen pojalle hieman jännittyneenä. Kuulutuksen kuultuaan, nousi sohvalta, sauva farkkujensa taskussa kohti tehtäväaluetta *

Eipä mitään muuta, nyt kannattaa vain kuljeksia tehtäväalueelle.. *Sanoi hymähtäen, poika usutti sauvansa käteensä jo tässä vaiheessa, kunnes lähti askeltamaan pihamaan suuntaan.*

* Rojahti oleskelutiloihin päästyään sohvalle, iloisena onnistuttuaan tekemäänkin jotain tehtäväalueella. Odotti, että Simeonkin saapuisi sisälle. *

* Otti pöydältä jonkunlehden, sitä alkoi lukemaan tylsistyneenä. *

# Onpas kuollutta porukkaa, paitsi Simeon.. #

*Jane käveli edestakaisin Oleskeluhuonetta ja näytti todella mietteliäältä. Tyttö välillä pudisteli päätänsä, ja välillä ei yhtikäs minkaanlaista elettä ei tullut* # Hmmh.. On se nimeäminen vaikeaa, ei ei.. Mutta pakko se on nimetä jotkut.. # *Jane lopulta istahtaen lattialle keskelle oleskeluhuonetta ja tyttö sulki silmänsä - ei huomioinut lähiympäristöä ollenkaan ympärillään* # Pakko miettiä kunnolla.. #

* Huomasi tutun naisen oleskeluhuoneessa, jota ei jostain syystä ollut huomannut, tietämättään keskeyttää hänen tuumimisensa. Oli kuitenkin huomannut tuon mietiskelevän ja pudistelevan päätään. *

Hei Jane, mitäs mietit?

* Itse oli jo hoitanut nimeämisen jo aikaisemmin, joten nainen ei siitä sen enempää jäänyt murehtimaan. *

* Seemus asteli varastosta liemen kanssa *
Älkää vaIN SANOKO ETTEN EHTINYTKÄÄN SIIHEN TEHTÄVÄÄN?!?!
*Seemus näytti vähän närkästyneeltä *
Mutta juu. Alice minä olen Seemus McSlyther-Moon.
Mukava tavata juu.
*Seemus meni istumaan tyytymättömänä myöhästymisestään sohvalle ja laittoi kädet syliinsä *
Oletteko te jo nimenneet jonkun?

*Säpsähti nyt ajatuksistaan, katsahtaen Aliceen* Ai häh? Eikun nimeämistä tässä mietin, mutta juuri sain päätettyä ketä äänestän. *Hymyili Alicelle, samalla kallisti päätänsä* Oli kyllä hiton vaikeaa!