Ulkotilat - Roolipeliaihe

Noniin, se vaihe menikin molemmilta hyvin. Lentoon nouseminen voi kuulostaa hankalalta, mutta se on oikeastaan aika helppoa. Kun olette ilmassa, teidän pitääkin keskittyä enää liikkumiseen. Yrittäkää nyt tahdonvoimallanne nousta ilmaan, auttaa myös jos vaikka potkaisee maasta vauhtia.

* Talon sisältä, ilmeisesti liukuovia kautta tulleena, sisälle astelee Christine, joka on pari kertaan ollut MeNoidat - lehden palstoilla, huispaustoimittajana, joka on tehnyt juttuja huispaavista miehistä - siitä hänet saattaa tunnistaa *

# Minä en onnistuisi edes luudan selkään menemisessä.. Enkä todellakaan ilmaan nousemisessa! Tärisisin niin paljon, että tipahtaisin suoraan alas. # * Diana katseli, kun Alice ja Jane pelleilivät luudilla Jonasin ohjeistaessa heitä. *

*Jane sulki silmänsä, selvästi keskittyen nyt tähän vaiheeseen - yleensä epäonnistui tässä* Apua.. *Mutisi itsekseen, kunnes potkaisi kunnolla maata ja tyttö nousi pikkuhiljaa ylöspäin mutta ei onneksi liian korkealle. Avasi viimein silmänsä, katsellen alaspäin virnuillen* Heeeei! Minä onnistuin, jes jes jes! *Tyttö oli aivan innoissaan yläilmoissa luutansa kyydissä*

* Potkaisi tottuneesti itsensä ilmaan, leijuen rauhallisesti kolmen metrin korkeudessa. Nainen näytti siltä, kuin olisi syntynyt lentämään. Kun ihana lentämisen tunne valtasi naisen, alkoi hän tekemään pieniä ympyröitä ja kahdeksikkoja, vain testatakseen luutansa sopivuutta. *

Hei, Christine. *nyökkää naiselle hitaasti, kaksikon välillä saattaa huomata jotain kränää. Kiinittää sitten huomionsa Janeen* Hyvä Jane! Olet oikea kaunotar kun lennät... Se korostaa kauniimpia piirteitäsi. Nyt, yritä edetä.

Samoin Alice, taidat olla tehnyt tätä ennenkin? Niin luontevasti näkyy sujuvan.

* Huokaisee, ja kääntää katseensa eteenpäin * Hmh, ei siis miehiä...

Hei, olet siis Christine. Olen Alice Brown, mukava tutustua. Ja kyllä, Jonas, olen lentänyt aiemminkin. Se on ihan hyödyllinen taito, kun auroriksi kouluttautuu.

* Huikkasi ilmasta. *

Totta, sinusta näkee että olet lentänyt kauan. Se sujuu niin luonollisesti. Nyt, jatkakaa ihan rauhassa, niin mietin samalla, kenet teistä kolmesta ottaisin kanssani sviittiin yöksi. *virnistää hurmaavasti*

No voi kiitos, Jonas! *Tyttö hymyili Jonasille pienesti, kunnes nyt keskittyi jälleen täysillä lentämiseen. Tyttö eteni eteenpäin, taaksepäin ja sivuille, kunnes uskalsi tehdä pienen ympyrän ilmassa - katsahtaen alaspäin Jonasiin jälleen* Opitaanko me jotain teidän mahtavia temppuja, vai onko se ammattisalaisuus? *Tyttö huudahti ylhäältä Jonasille, näytti kieltään pienesti* Tai, näytätkö sinä?

Minä näytän, muru. *iskee silmää* Ehkä opitte jotain niistä näkemällä.

* Nyökkää Alicelle, istahtaen sitten pihan portaille *

# Janen Jonas ottaa. Olen oikea ennustaja. # * Diana virnisti ajatukselleen, mutta vaihtoi ilmeensä takaisin neutraaliksi. *

*Jane hymyili Jonasille aurinkoista hymyään, edelleen liidellen luudallaan ympäriinsä. Odottaen samalla vastausta siitä kenet Jonas valitsee mukaansa sviittiinsä*

*Nousee sitten omalle luudalleen, hypähtäen salamannopeasti ilmaan. Jonas pyörähtää ilmassa muutaman kerran todella nopeasti, tehden pari kieppiä ja vaikean näköistä pyörähdystä*

* Kohosi nyt hieman korkeammalle, haluten kohti taivasta. Mietti samalla kenet Jonas ottaisi sviittiin kanssaa. Täydellinen arvaus olisi Jane. Kun huomasi Jonaksen noussen ilmaan, katseli silmä kovana liikkeitä, joista voisi olla hyötyä urallaan. Pieni hymy kohosi naisen huulille. *

*Laskeutuu sitten maahan, sipaisten hiuksiaan silmiltään*

*Janen suu loksahtaen auki hämmennyksestä, tyttö pienesti taputtaen luutaansa vasten.* Toi oli tosi hienoa, voi että osaisinpa minäkin! *Tyttö hymyili innoissaan, silmät olivat kirkkaat pelkästä innostuksesta*

* Laskeutui hieman alemmas, jääden leijumaan ilmaan. *

Oletpa hyvä. Olet ihan selvästi ansainnut paikkasi huispausjoukkoeessasi noilla taidoilla.

* Sanoi hyväksyvästi miehelle. *

Saatat tosiaankin vielä oppia. *virnistää* Vaikka viivynkin täällä vain huomiseen aamuun.
*Nyökkää sitten Alicelle* Kiitos, sinustakin tulisi hyvä huispaaja. Oletko harkinnut sitä alaa?
*Vilkaisee samalla Dianaa, hiukan huolestuneena koska tuon on yksin ja melko hiljainen*

*Jane laskeutuen tottuneesti, sekä todella hiljaa takaisin maanpinnalle. Laskien luutansa alas maahan, katsahtaen nyt Jonasiin ja ojensi kätensä kädelläkseen Jonasia* Jonas, kiitos tästä! Tämä oli jotain todella mahtavaa, kiitos todella paljon! *Tyttö hymyili aurinkoista hymyään edelleen tuolle*

* Dianalla ei ollut mitään hätää alhaalla, hänestä oli ihan mukavaa katsella kun Jane, Jonas ja Alice, lähinnä Jonas ja Alice, tekivät kaikenlaisia hienoja liikkeitä, kun taas Diana ei olisi eläissään osannut mitään sellaista. * # Toivottavasti täällä ei vain olisi kuraa.. #

Itse asiassa joskus, kyllä, mutta aurorin ura kiinnosti enemmän. Toivon todella oppivani jotain sinulta, koska uskon, että siitä olisi hyötyä urallani, kunhan koulutukseni loppuu.

* Sanoi, hymyillen miehelle, kun tuo uskoi, että naisesta voisi tulla huispaaja. *

*Kättelee tyttöä* Tiedätkö mitä Jane, sinä tulet nyt sviittiin kanssani. *Kietaisee sitten kätensä tytön ympärille*

Alice, Diana. Jääkää te tänne, Christinella on teille asiaa.

* Diana sitten jäi seisoskelemaan tähän. * # Minä tiesin, että Jonas ottaa Janen mukaan sviittiin. Noh, kaikkea ei voi saada, vaikka tämä tosiaankin harmittaa. #