Makuuhuone 1

* Kun Jane halasi naista, halasi myös totta kai nainen Janea. Kun hän päästi irti, kääntyi kän katsomaan Keviniä, joka oli tullut huoneeseen. Pyyhki kyyneleitä poskiltaan, ja silmistään. * Aiot siis lähteä heti tänään? Nytkö? * Kysyi, hieman ääni väreillen, olihan juuri itkenyt, joten ääni oli vaikea pitää tasapainossa. *

*Jane pyyhki kyyneleitään ja asteli laatikostojen luokse, niitä vasten nyt nojaten ja sulki silmänsä. Siinä samassa Jane purskahti jälleen itkuun, ja tämä liukui laatikostoja pitkin lattialle istumaan samalla laittaen kätensä silmilleen. Jane pudisteli vain päätänsä todella surullisen ja harmillisen oloisena, eikä tiennyt enää yhtään mitä ajatella ja mistä.* # Minä olen vain draaman hakija, sen tiedän.. Enkä muunlaiseksi muutu, se on ihan varma.. #

*Katsahti Janeen hieman toinen silmäkulma koholla hämmennyksestä juuri siksi, että ei tiedä oikein mitä pitäisi tehdä. *
# .. Mikä tuli, mikä tuli #

* Asteli Janen luokse, halaten naista lohduttaen. Mietti, mitä tähän nyt rohkeni tilanteeseen mitään sanomaan. * Voi Jane.. Minulle tulee kamala ikävä sinua. Olen tuntenut sinut jo niin pitkään, mutta toivottavasti näemme ulkomaailmassa. * Sanoi itku kurkussa. Viimeisen lauseen loputtua alkoi itsekkin hiljaa nyyhkyttämään. *

*Vilkaisi Aliceen nopeasti kuitenkin sängyltä astellen Janen vierelle ja kyykistyen tähän*
# Äöäöäöä # Öm.. Mikä tuli ? *Kysyi vähän kallistaen päätänsä taas kuin koiranpentu tällä kertaa kasvoilla ei ollut tuttua virnettä tai hymyä ainoastaan hämmentynyt katse Janeen*

* Seemus asteli oleskelutilasta tänne, koska kuuli täältä ääniä. *
Mitä tapahtuu? Jane pakkaatko sinä tavaroitasi?
* Seemus kysyi hämm,ästyneenä *
Pari tuntia kun on suihkussa ehtii näemmä tapahtua vaikka mitä.

Mutta etkai Jane ole lähdössä?

*Jane otti nyt kätensä pois silmiltään ja kietoi toisen kätensä Alicen niskan takaa ja toisen Kevinin niskan takaa. Nuori nainen kohdisti katseensa nyt Seemukseen - Janella oli meikit levinneenä ja hiukset hieman sekaisin ja huokaisi syvään.* Seemus, en tiedä.. Minusta vain tuntuu, että ehkä minun täytyy lähteä. Kuolen ikävään pian, ja tämä ei ole yhtään mukavaa.. Minulla on ikävä Jonasta ja ystäviäni ja.. *Nielaisi jälleen kuuluvaan sävyyn, ja katsoi nyt vuorotellen Keviniä, Alicea ja Seemusta.* Ehkä minä jään tänne, mutta tämä ikävä ei kyllä nopeasti lähde pois.

Harmi, että lähtisit. Olit niitä ensimmäisiä ja mukavimpia ihmisiä täällä.
* Seemus asteli nyt halaamaan Janea, jos tuo oli lopettanut halauksen Alicen kanssa, ystävällisesti ja sanoen tuolle halauksen päätyttyä *
No onnea sinun ja Jonasin elämään. Toivon, että tapaamme vielä joskus.

*Makuuhuoneen ovi narahtaa auki, ja Stacia astuu sisään. Nainen silmäilee hitaasti kaikkia huoneessa olevia, hymyillen sitten pienesti* Hei kaikki! *henkäisee, ja vilkaisee oleskelutilan liukuoviin, aivan kuin odottaisi jonkun vielä astuvan sieltä*

*Vilkaisi Staciaan ensimmäisenä vain nopeasti, mutta sitten tajusi sen vasta olevan Stacia*
..Mitä ?! Terve Stacia ! *Hyppäsi pystyyn vilkaisten Janeen hymähtäen ja kävi halaamassa Staciaa*

Kaiketi oli mukava matka ?

*Jane päästi nyt irti Kevinistä ja Alicesta, nousten nyt ylös lattialta. Jane meni lähimmän peilin eteen makuuhuoneessa ja pyyhki kyyneleitään pois poskiltaan sekä silmiensä alta. Nuori nainen käännähti ympäri ja ilme oli täysin erilainen kuin äsken - hymyilevä tällä kertaa.* Rakkaat ystävät, voitte olla huoleti! Minä en lähde teitä kiusaamasta.. ennen kuin minut häädetään pois täältä! *Jane iski noille kaikille yhteisen silmäniskun, kunnes Jane laittoi päälleen nyt mustat legginsit, olkaimettoman tuubitopin sekä korkeavyötäröiset farkkushortsit. Jane hyppelehti innoissaan Oleskelutiloja päin hymyssä suin, ja halusi unohtaa itkupotkuraivari - kohtauksensa mahdollisimman pian. Kunnes pysähtyi Makuuhuoneen oven eteen ja Jane kiljaisi kovaan sekä korkeaan ääneen. Jane hyppäsi oitis ja halasi tuttua naista tiukasti.* Stacia-rakas! Mikä sinut tuo tänne?

* Kääntyi katsomaan ovelle, ja hämmästyi, kun ovella seisoi pirteän näköinen Stacia. * Hei, Stacia. * Sitten tajuaminen tuntui iskeytyvän hänen mieleensä. * Hetkinen.. Ketkä meistä lähtevät Ranskaan? Sieltähän tuotiin jo vaihtoasukkaat.. Entäs meidän puolelta..?

Se viikonloppu *naurahtaa, halaten Janea ja Keviniä, kävellen sitten vielä halaamaan Seemusta ja Alicea* Teiltäkin lähtee sitten ranskaan tänä iltana kaksi! Ihanaa olla täällä taas... *katselee nostalgisena ympärilleen* Mikään ei ole muuttunut.

*Asteli kaksikon ohitse oleskeluhuoneeseen katsomaan tuliko sieltä toinenkin kaveri utelias ilme kasvoillansa*
#Kai se toinenkin tuli sieltä.. #

* Seemus käännähti äkkiä Staciaan *
* Puhuen tuolle nyt ranskaa: Mukava nähdä taas Stacia! Miten voit? Kuka saapui kanssasi?" *

Kevin hän tulee suoraan ranskan bb´stä ei tämän maan.

* Sepittäen sitten taas Stacialle Ranskaksi, että Seemuksen vaimo angelina, joka on täällä myös niin osaa rasnkaa. *

*Jane laittoi kädet suunsa eteen, ja hyppi nyt ympäri makuuhuonetta innoissaan. Janen mieliala oli selvästi muuttunut pirteämpään ja Jane oli vain oma itsensä. Nuori nainen katseli kaikkia jännittynyt hymy kasvoillaan, samalla puri alahuultansa kunnes lopetti hyppimisensä ja katsoi Staciaa ihan kuin ei uskoisi että naisi seisoisi tuossa jälleen - joten pudisteli päätänsä vain.* Voi voi, voi.. Tämä ilta on täynnä tunnemyrksyä, siitä olen ihan varma.

Minustakin on mukavaa, että olet täällä. Toivottavasti pääsen takaisin Ranskaan, edes viikonlopuksi. Käyn katsomassa, tuliko Jason. * Hymyili, ja asteli oleskelutilaan, miettien, pääsisikö todellakin takaisin, vai jäisikö se vain haaveeksi. *

# Ehm, kuka Jason? Mistä Alice nyt höpöttää.. # *Jane pudisteli päätänsä huvittuneena, kunnes asteli oven eteen ja se avautuikin pian Janelle. Nuori nainen asteli siitä Makuuhuone 1 ulkopuolelle katsellen ihmeissään Alicen sekä Kevinin touhuja sillä hän ei tiennyt yhtään mistä he puhuisivat juuri nyt.*

* Seemus marssi tänne suuttuneena (jonka oon selittäny jo kahessa edellisessä viestissä) ja marssi suoraan perimmäiseen sänkyynsä, meni siihen makaamaan ja heitti peiton päälleen *
# Minä en halua lähteä täältä talosta. Täällä minulla on paljon ystäviä, joiden näkemisestä ulkona ei ole tietoakaan. #
* Seemus päätti lopettaa tämän "angstaamisen" ja päätti nousta ylös ja alkasi pakkaamaan valmiiksi *

* Seemus sai kaiken pakattua ja alkoi kuulemaan musiikkia oleskelutilasta *
# Musiikkia? Miksi?
* Seemus asteli täältä oleskelutilaan hämmästyneenä, ei vihaisena *

* Seemus marssi suuttuneena Janelle makuuhuoneeseen ja meni tuttuun perimmäiseen sänkyyn ja meni suoraan nukkumaan heittäen vain farkut pois *
* Peiton alla maatessaan ajatteli kulunutta bb-kautta ja tämän ja Janen riitaa. *
# Helvetti Jane oli töykeä. Esittää ensin hyvää ystävää, mutta sitten yht'kkiä suuttuu noin vain. Törkeää. #
* Sitten Seemus heitti ajatuksensa menneeseen bb-kauteen ja lapsiinsa. Pian kuitenkin nukhati tyytyväisesti *

*Asteli makuuhuone ykkösen sisäpuolelle todella ärsyyntyneen ja väsyneen näköisenä. Tömisteli raskaasti jalkojaan lattiaa vasten. Jane meni ihan päähän asti, ei jaksanut ottaa vaatteitaan pois vaan hyppäsi suoraan sängylleen, pujahtaen peiton alle ja katsoen vielä kättään - veri oli kuivunut kämmeneen ja sulki nyt silmänsä - odottaen unta.*

*Aamulla Jane haukotteli todella väsyneenä, nousten makuuasennosta istuma-asentoon ja venyytteli käsiään ylöspäin ja nopeasti laski kätensä takaisin alas. Nyt vetäisi peiton päältään ja nousi ylös sängyltä. Alkoi heti vaihtamaan vaatteitaan sekä kaunistautumaan. Sen verran kiireellä ja hermostuneena nuori nainen näitä kaikkia teki ja siitä saattoi aistia huonotuulisuuden. Tämän kaiken jälkeen Jane asteli Oleskeluhuoneen puolelle.*

* Seemus nousi nyt ylös ja oli nukkunut näin myöhään sen takia kun eri yöllä saanut nukutuksi ajatellessaan tämän ja Janen riitaa ja häätöä *
Oaaah! Tulipa nukuttua pitkään.

*Poika astui sisään oven avauduttua oleskeluhuoneen puolelta hetken katsellen ympärilleen nukkuiko vielä joku nelikosta ja sitten asteli suoraapäätä tavaroitansa kohti sängyllensä heittäen laukkunsa ja pakaten tavaroitaan laukun sisään siististi*