Oleskelutila

*Talon ruokapöydälle on ilmestynyt vaaleanpunaista ja kultaista pahvia ja kaikkia mahdollisia muita askarteluvälineitä*

Tämä on Big Brother.

Päivän mittaan teidän on askarreltava vaaleanpunaisia paperisydämmiä, joissa on kultaiset reunat. Voitte aloittaa heti.

* Seemus asteli nyt erittäin pirteänä ulkotiloista, sillä oli herännyt jo joskus kuuden aikaan, koska oli Aina auroinvirastonjohtajan virassa tottunut olemaan aina aikaisin hereillä, mutta oli sitten ollut ulkona istuskelemassa ja miettimässä asioita. Sitten asteli musta-valkoruutukuvioinen paita päällään tänne oleskeluhuoneeseen, josta meni suoraan keittiöön. Keittiössä laittoi leiville salattia, kurkkua, tomaattia, juustoa, kinkkua ja hiukan voita ja kaatoi kahvikuppiin tuoretta kahvia. Sitten meni istumaan noiden muiden luo sohville. *
- Huomenta päivää ystäväiset rakkahat! Aivan ihana päivä rakastaa teitä!
* Seemus laski eväänsä pöydälle astellen kaikki vuorotellen läpi sanoen aina lähes tälläistä, mutta eri tavalla *
Huomenta rakas ystävä! Miten ihana nähdä sinut tänä raikkaana ja kauniina päivänä!

* Halikierroksen jälkeen söi loppuun ja haki itselleen askarteluvälineitä ja alkoi tehdä jotakin sydämmiä muistuttavia juttuja, jotka sitten lopuksi pöydällä olevan nyörin avulla yhdisti niihin tehdyistä pienistä rei´istä ne seinäkoristeeksi. Sitten asteli ulkoovelle, ja asetteli sen siihen roikkumaan. *

Se on aivan ihana!

/Ohohoh tulipas tekstiä!

* Istui edelleen sohvalla, hiukset aivan sekaisin yön jäljiltä. Nainen ei ollut saanut unta ollenkaan, koska mietti aivan liikaa, mitä aikoisi tehdä. Meikannutkaan hän ei ollut. Naikkonen oli vähän väliä torkkunut sohvalla, heräten kuitenkin moneen otteeseen. Nyt tuijotti tarvikkeita pöydällä, hieman hitaasti tajuten, mitä pitäisi tehdä. Tuijotti ainakin puoli minuuttia tarvitteita typerä, tiewtämätön ilme saamallaan, joka kuitenkin vaihtui sen jälkeen vain väsyneeksi tuijotukseksi. Oli tervehtinyt tulleitakin väsyneen laiskasti. *

# Pitää keksiä nyt jotain.. Missä helvetissä se Kevin on.. Minä olen sentään yrittänyt.. #

Öähy..

* Mumisi, ja tuijotti hyyyvin väsyneenä tarvikkeita, kuitenkaan tekemättä mitään. Silmäluomet lumpsahtelivat vähän väliä kiinni, mutta nainen itsepintaisesti aukaisi silmänsä joka kerralla. *

# Seemus ottaa viikkotehtävän hieman liian vakavasti # -Cornelia naurahti itsekseen ja asteli uteliaana askartelupöydän luokse. Piirsipä tyttö ensin mallin pahviin, sen jälkeen alkoi liukuhihna työskentelyn avulla syytää pikkuisia vaaleanpunaisia sydämiä. Tämän jälkeen saman mallin avulla leikkasi Cornelia jokaiseen kultaiset reunukset. Keskelle sydämiä Cornelia kirjoitti tekstejä ja piirteli kaikennäköistä kävyistä kakkuihin ja eläimistä maisemiin. Tehtyään tämän, otti Cornelia narua ja rei´ittäjän ja teki jokaiseen sydämeen pienet reiät. Tämän tehtyään hän pujotti pienet sydämet kauniiseen naruun ja laittoi puuhelmiä jokaisen sydämen väliin roikkuvina nippuina. Saatuaan tämänkin tehtyä, sitoi Cornelia koko komeuden kaulaansa ja itse asiassa, se ei edes näyttänyt hassummalta-

-Sitten Cornelia tassutteli Seesami-Seemuksen luo-

Voisimme tapetoida seinät noilla sydämillä -ehdotti Cornelia ja loi tutkivan silmäyksen seiniin-

Hyvä ideä Amor-Kuningatar!
* Sitten Seemus asteli tuonne keittiöön väsäämään lisää sydämmiä, ja pidempiä ketjuja. *
Missähän muuten kaikki muut ovat? * Silmäisi tätä oleskelutilaa *
Nukkumassa? Ulkona? No eivät kyllä ainakaan osallistumassa tehtäviin.

-Tassutteli Seemuksen perään auttamaan tuota- En tiedä... Alice makaa lahnana sohvalla. Pitäisi varmaan patistaa hänet rakkauden täyteisiin tekoihin. Käynkin siellä.. -Cornelia jätti aloittamansa sydämen Seemuksen heiniksi ja asteli Alicen luokse-

Alice! Näytät kuolleelta. Oletko kunnossa? Sinun pitäisi suorittaa nyt rakkauden täyteisiä tekoja -Cornelia istahti Alicen viereen-

* Naisella kesti hetken tajuta, että nainen, joka puhui, ei ollut tämän mielikuvitusta, tai unta. Oli 'lepuuttanut' silmiään, ja nyt hitaasti avasi ne, kohdistaen katseen naiseen. *

Ai täh? Olen aivaaan kunnossa, olen vain hieman väsynyt.. Ja mitä tekoja? Ai noita paperijuttuja?

* Sanoi, silmät lumpsahtaen uudelleen kiinni, kuitenkin avasi ne hetimmiten. *

Oivoi taidat olla aika väsynyt. Oletko varmasti kunnossa? Ja juu, voisit kyllä tulla auttamaan minua ja Seemusta. Aiomme tapetoida seinät sydämillä! -Cornelia loi hivenen huolestuneen silmäyksen Aliceen-

Totta kai olen..

* Naiselta pääsi kesken lauseen haukotus, jonka peitti kädellään, sitten laskien sen vierelleen rennoksi sohvalle. *

.. ihan kunnossa, miksi en olisi? Ja eikö tapetoiminen ole vaikeaa?

* Kysyi oudon kysymyksen tähän väliin. *

Oi ei se ole vaikeaa kun antautuu asialle. Ja ajattelin vain kun näytät jotenkin kovin huonosti nukkuneelta ja surulliselta... Mutta jos olet ihan kunnossa niin voinhan minä jättää sinut rauhaankin -Cornelia hymyili pienesti ja mietti sotasuunnitelmaa tapetoimisen onnistumiseksi-

Alice aioimme vain, että teemme tälläisiä sydänriipuksia
* Näytti aikaansaannostaan *
Ja laitamme niitä seinillä ja tapetoimme ne niin. Emme tee jästityylillä niinkuin varmaan ajattelit. Tuolla näkyy jo pieni aikaansaannos. * Seemus sanoi astellen 10 riipusta sylissään ovelle ja näytti niitä riipuksia. Sitten kiinnitti ne sienälle. *
Haluatteko te muuten tehdä näitä ja minä ripustan? * Kysyen ystävällisenä *

Miten vain. Mutta yritä saada Aliceen puhtia, häntä näyttää laiskottavan -Cornelia naurahti ja tökkäisi Alicea olkapäähän. Missäköhän leivontakomitea on? -Kysymys oli lähinnä retorinen. Nainen liihotti askartelupöydän luokse sydänkaulakoruineen ja alkoi tuumasta toimeen-

* Seemus noukkien oven vieressä olevasta kukkaruukusta jonkin ravinnekiven ja nakaten sillä alicea päähän *
Herää pahvi!
* Sitten nyökytellen Cornille vain päätän ok´n merkiksi *
Ja Corn en tiedä. Alex ei kait halua leipoa joten tuskin Simeonkaan aikoo leipoa. Kuka heidän lisäkseen kuuluikaan komiteaan?

# Hmm.. Tässä voisi olla tilaisuus.. Kun Kevin ei näköjään tee mitään, jolla onnistuisimme, yritän minä sitten.. #

Älä heittele hiuksiini jotan tuperää multaa..

* Murahti ärsyyntyneenä, nousi sitten seisomaan. Väsymys oli aitoa, vaikka ajatukset pysyivätkin tehtävässä. Nappasi yhden sydämmen pöydältä, astellen sitten laahustaen seinän luo. Ei tiennyt, miten ne muka pitäisi saada pysymään ilman jästikeinoja. Ajatukset olivat aivan solmussa, joten loitsujen muistaminen oli hankalaa. *

Voi, en minä tiedä, -Cornelia huikkasi olkansa takaa- Toivottavasti joku ketä pitää leipomisesta. Haluan sydänpipareita ja kurpitsamehua. -Tähän mennessä oli Cornelia saanut sydänhommeleita valmiiksi 2 kappaletta, homma oli suhteellisen hidasta, vaikka nainen olikin näppärä sormistaan. Uutterasti jatkoi Cornelia sitten näiden koristeiden tekoa-

Alice ei yksittäisiä. Vaan tälläisiä kuin nämä tässä.
* Seemus osoittaen sitten niitä *
Noissa kestää ikuisuus jos tekee yksitellen.
Ja Saisivat Jane, Simeon, Alex, Axel, Joey ja muut tulla auttamaan.

He varmaan nukkuvat tai jotain. Laiskottelevat jossain! -Cornelian tarkkaavainen katse käväisi välillä Alicessa, joka leijaili jossain toisessa maailmassa- # Mikäköhän hänellä on? No jaa, hyvä että saan toteuttaa itseäni Amor kuningattarena # -Hyräillen Cornelia viittasi Seemusta hakemaan valmiina olevat koristeet, joita oli reilusti yli kymmenisen kappaletta- Mahtaisikohan ikitarttumis taika olla liian pysyvä ratkaisu?

Saisivat herätä ja tulla auttamaan. Heidäm vikansa jos epäonnistumme taas.
* Sitten Seemus asteli Cornelian luokse ja nappasi koristeet syliinsä *
Ja joo, ikitarttumistaikaa en lähtisi kokeilemaan. Bb ei varmaan tykkäisi.
* Sitten astellen seinän luo, ja laittaen ne roikkumaan seinälle jostakin huonetta kiertävästä rimasta *
Noin!

Tarvitsemme vielä ainakin 10 lisää.. Saat kyllä tulla ahkeroimaan tänne kanssani! Minä en jaksa orjatyöskennellä yksin. Ja olenhan sentään rakkauden kuningatar -Virnisteli itsekseen ja jatkoi koristeiden tekoa, nyt kun maalikin oli jo lähempänä-

* Seemus hypähti penkiltä alas astelleen tuonne. Seemus ensin rei´itti poarisenkymmentä sydäntä, joista sai noin 5 ketjua. Sitten laittoin sitä kultajuttua siihen reunoille. Sitten työnsi narun niistä rei´istä läpi, ja teki vielä saman narujutun lopuille, ja hopsansaa! Viisi oli jo valmista, sillä Seemus teki näitä liki joka ystävänpäivä Angelinan kanssa. sitten meni ripustamaan ne seinälle *
Näin helppoa Corn.

Pyhh mahtailija. Minä en sitä paitsi harrasta mitään ystävänpäivähömpötyksiä. -Pitikin sitten tauon selkeyttääkseen ajatuksensa- Mitä muuten tarkoitit epäonnistumisella. Tai oikeastaan sillä että epäonnistuisimme taas? -Höpöttelynsä lomassa oli Cornelia saanut 3 koristetta aikaan-

Aijaha..

* Asteli takaisin pöydän luo, laskien sydämen takaisin pöydälle. Sitten otti Seemuksen osoittamasta kasasta sydämiä, astellen takaisin seinän viereen miettimään oikeaa loitsua hommaan. Kipaisi hakemassa sauvansa varastohuoneesta, ja tullen sitten takaisin. Osoitti sauvallaan sydänrimpsaa. *

# Siipirdium lentiusa. #

* Sydänrimpsukka leijui kohti kattoa, pysäyttäen sen kuitenkin samalle kohdalle, kuin muutkin sydänrimpsakat. Sitten loitsi sen jäämään kiinni seinään. *

Hmm.. Se on vinossa.. Hieman olisi pitänyt laittaa tuonnemmas.

* Alice kun oli perfektionisti, osoittipa sauvalla rimpsua, mutta sitä ylintä.*

Se on nopeasti korjattu.

# Irtijo. #

* Ylin sydänrimpsukka siis putosi seuraavan päälle. Kipitti pudonneen sydänjutun luokse, ja katsoi sitä. *

# Pakko tehdä vielä jotain, tämä on liian helposti korjattavissa.. #

* Vilkaisi taakseen, jossa nuo varmasti olivat jo huomanneet jutun. Sitten kääntyi katsomaan narua. Osoitti sitä salakavalan salaisesti ja sellastajookuitenki, sauvallaan. *

# Hajothus. #

* Naru katkesi parista kohtaa, sydämet alkaen valua lattialle. *

Eih! Miksi nuo putoavat?!

* Huusi kauhuissaan, taas tietämättömänä mitä tehdä. Loitsi hajothuksen vielä pariin sydämeen nopeasti, kuitenkin niin kaukana itsestään, kuin mahdollista, jotta epäilykset eivät heräisi. Tuijotti kauhuissaan aikaansaannostaan. Kauhu oli aitoa, nainen käytti kamalia mielikuvia kauhun ylläpitämiseksi, joten se oli aitoa. *

Corn tarkoitin sillä sitä, että viime viikkotehtävässä mikä oli kunnollinen, niin epäonn istuimme ja nyt jos muut kuin me eivät tee mitään niin epäonnistumme uudelleen.

Ja Alice minä voin hoitaa pisimpänä ripustamisen. Emme tarvitse silloin loitsujakaan.

* Seemus jatkaen nauhojen ripustamista ja astellen sitten tekemään lisää niitä ja n. viidessä minuutissa olikin jo uusia n. viisi kpl tehty. Nappasi myös Cornin tekoset ja meni ripustamaan niitä, kun taas palasi tekemään niitä *

-Nyökkäsi pikaisesti Seemukselle ennen kuin kuuli Alicen huudon- Alice mitä sinä oikein puuhaat? -Nainen huudahti ja katseli sydämien tippumista- # Uih kaikki työ turhaan.. #

-Huokaisten Cornelia kääntyi takaisin sorvin ääreen-

# Me emme onnistu, jos Kevin ei auta minua! Missä hän oikein on, kun tarvitsen apua? #

* Raivosi Kevinille ajatuksissaan, kun tuo ei ollut auttamassa naista tehtävässä. Tuijotti tekemäänsä tuhoa, edelleen kasvoillaan tuo kauhistunut, ja epäuskoinen ilme. *

Miten noin voi tapahtua? Miksi olen näin huono-onninen..

* Mumisi itselleen vihaisena. *

En minä tee mitään, vaan joko narut ovat heikkoja, tai minä olen huono laittamaan näitä.

* Sanoi surullisena. *